Venäjän varjolaivasto: 900 alusta uhkaa Itämerta!

Venäjän varjolaivasto: 900 alusta uhkaa Itämerta!

Nykyisen geopoliittisen kehityksen yhteydessä Venäjän "varjolaivasto" on jälleen noussut kansainvälisen huomion kohteeksi. Tämä salainen laivasto, jonka arvioidaan koostuvan noin 900 vanhasta, rekisteröimättömästä aluksesta, on suunniteltu kiertämään Ukrainan sodan seurauksena määrättyä lännen öljysaartoa. Tämän tiedon vahvistaa ranskalainen amiraali Benoit de Guibert, joka korostaa, että noin kymmentä näistä aluksista seurataan Englannin kanaalissa päivittäin. Laivausrekisteri osoittaa, että monet mainituista aluksista eivät usein ole riittävän vakuutettuja, mikä aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä, mukaan lukien ympäristökatastrofien uhka.

"Varjolaivaston" ongelma ei rajoitu vain Venäjään, vaan se koskee myös muita valtioita, kuten Irania ja Pohjois-Koreaa. Tämä laivasto hyötyy kansainvälisen merioikeuden liberaalisuudesta ja maailmanlaajuisen meriliikenteen avoimuuden puutteesta, mikä vaikeuttaa valvontaa huomattavasti. Vaikka alusten määrästä on erilaisia ​​arvioita - Viron puolustusministerin mukaan noin 500, Greenpeacen mukaan noin 200 -, toimenpiteiden tarve tätä laivastoa vastaan ​​on kiistaton.

EU:n pakotteet ja uudet toimenpiteet

Tämän kehityksen valossa Euroopan unioni suunnittelee laajentavansa Venäjän öljyn kuljettamiseen käyttämien alusten luetteloa 77 aluksella osana 18. pakotekierrosta. Saksa ja Ruotsi ovat jo ryhtyneet uusiin toimenpiteisiin tiukentaakseen riittämättömästi vakuutettujen säiliöalusten valvontaa. 1.7.2025 alkaen säiliöalusten miehistöiltä kysytään heidän vakuutusturvansa öljyvahingon varalta. Poikkeavuuksia havaitaan kaikkialla Euroopassa, ja ne voivat johtaa mahdollisiin sanktioihin.

Liittovaltion liikenneministeri Patrick Schnieder korostaa, että kokonaiskuvan saaminen on kiireellistä, jotta tehokkaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Tämä aloite on erityisen tärkeä, koska yli tusina alusta jatkaa Venäjän raakaöljyn toimittamista suoraan Euroopan satamiin EU:n kiellosta huolimatta. Report Mainzin tutkimus osoittaa, että öljyvuodon riski Itämeren vilkkailla vesillä kasvaa. Ympäristöaktivistit, kuten Greenpeacen aktivisti Nina Noelle, käyttävät GPS-seurantalaitteita tutkiakseen mahdollisen öljylauran leviämistä Itämerellä.

Laivojen liikkeet Itämerellä

Raporttien mukaan venäläistä raakaöljyä Itämeren läpi kuljettavien tankkerien määrä on lisääntynyt Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Greenpeacen dokumenttien mukaan Itämeren läpi kulki lähes 1 000 öljytankkeria vuonna 2023, mikä on suurin määrä. Verrattuna vuoden 2021 ensimmäiseen seitsemään kuukauteen, jolloin säiliöaluksia rekisteröitiin vain 290, aktiviteetti on lisääntynyt hälyttävästi. Osa tästä laivastosta rikkoo selvästi EU:n pakotteita, jotka ovat kieltäneet Venäjän raakaöljyn toimitukset laivoilla EU:hun maaliskuusta 2023 lähtien.

Esimerkilliset kuljetukset, kuten tankkeri "Calida", joka lähti Ust-Lugasta 23. elokuuta 2024 ja saapui Augustaan, Italiaan, 11. syyskuuta 2024, kuvaavat tämän laivaston valvonnan haasteita. Satelliittitiedot osoittavat, että monet näistä aluksista lastisivat Venäjän satamissa ja vähensivät syväystään saapuessaan EU:n satamiin mahdollisten tarkastusten pettämiseksi.

EU-komissio huomauttaa, että pakotteiden valvonta on jäsenvaltioiden vastuulla. Tästä huolimatta nykyinen tilanne osoittaa, että EU:n jäsenvaltioiden, mukaan lukien Saksan liittohallitus, yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan kipeästi. Liittovaltion hallitus aikoo sanktioida lisää öljytankkereita, ja se on läheisessä yhteydessä G7-maihin ja EU-kumppaneihin.

Tilanne Venäjän varjolaivaston ympärillä on edelleen kireä, ja kansainvälisten yhteisöjen haasteena on ryhtyä tehokkaisiin toimiin sekä taloudellisten että ympäristöriskien minimoimiseksi.

Lisätietoja löytyy artikkeleista alkaen Merkurius ja päivittäisiä uutisia.