6 tunnin päivä vai 8 tunnin ansa? Taistelu terveellisistä työajoista!

Saksassa keskustellaan jälleen työajoista, erityisesti mahdollisen 6 tunnin työpäivän vaikutuksista. Miten OM Online raportin mukaan kaavaa "työaika jaettuna elinajalla" työelämän osuuden laskemiseksi pidetään ongelmallisena. Työajan laskemisesta on epäselvyyttä, sillä ammatillisen työajan lisäksi on huomioitava kotityöt, työmatkat, vapaaehtoistyö, lastenhoito ja omaisten hoito.

Saksalaiset työskentelivät vuonna 2022 yhteensä 61,3 miljardia tuntia, mikä on asiantuntijoiden mielestä riittämätöntä. Jotkut taloustieteilijät ja poliitikot vaativat lisää työtunteja tuottavuuden lisäämiseksi ja ehdottavat ylityön houkuttelevuutta ja 8 tunnin työpäivän rentouttamista. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että ihmiset voivat keskittyä enintään 6 tuntia päivässä. Jatkuva 8 tunnin työpäivä voisi olla terveellistä vain, jos taukoja on riittävästi ja monipuolista toimintaa. Liian paljon työtä johtaa usein mielenterveysongelmiin; DAK:n vuoden 2022 terveysraportin mukaan näiden osuus kaikista sairauspäivistä oli 16 prosenttia, mikä on suurin osuus tutkimusten alkamisen jälkeen.

Keskiössä 6 tunnin työpäivä

Keskustelua 6 tunnin työpäivästä keskustelee myös uni.de mukana. Saksassa 8 tunnin työpäivä on edelleen standardi, mutta tutkimukset osoittavat, että pitkät työajat vähentävät tuottavuutta ja liittyvät terveysongelmiin. Saksassa vasemmisto vaatii 6 tunnin työpäivän käyttöönottoa, kun taas Ruotsissa monet yritykset testaavat tätä mallia. Erityisesti Toyotan tehdas Göteborgissa on onnistuneesti ottanut käyttöön 6 tunnin työpäivän 13 vuoden ajan ilman tuottavuuden laskua.

Ruotsalaisissa yrityksissä työntekijät kertovat korkeammasta motivaatiotasosta ja lisääntyneestä työstä nauttimisesta. Teollisuuspsykologian tutkimukset tukevat väitettä, jonka mukaan ihmiset voivat työskennellä tuottavasti vain 4-5 tuntia. 6 tunnin työpäivän käyttöönotto ei kuitenkaan ole kannattavaa kaikilla toimialoilla, sillä osa yrityksistä, kuten Sahlgrenskan yliopistollinen sairaala, joutui palkkaamaan lisää työntekijöitä työajan lyhentämisen toteuttamiseksi. Kriitikot kuitenkin väittävät, että noin miljoonan euron korkeat kustannukset vuodessa puhuvat 6 tunnin työpäivän käyttöönottoa vastaan.

Daniel Bernmar Ruotsin vasemmistosta korostaa tarvetta parantaa työntekijöiden työoloja. Mielenterveysongelmia pidetään toiseksi yleisimpänä työkyvyttömyyden syynä Saksassa, kun taas tilastot osoittavat korkean psykologisista ongelmista johtuvan sairauden määrän. Miehet ovat sairaslomalla keskimäärin 180 päivää vuodessa ja naiset 300 päivää vuodessa. Saksassa työajan lyhentämistä ohjaavat ensisijaisesti vasemmisto ja Attac-verkosto, kun taas ammattiliitot hylkäävät nämä ehdotukset työehtosopimusneuvottelujen autonomian vuoksi. Ruotsissa 6 tunnin työpäivän kokeilut ovat kuitenkin loppumassa kustannusten nousun vuoksi.