Köyhyys Saksassa: Kuka kuuluu haavoittuvaiseen ryhmään?
Nykyinen analyysi Saksan köyhyysriskistä korostaa tulorajoja ja sosiaalisia haasteita.

Köyhyys Saksassa: Kuka kuuluu haavoittuvaiseen ryhmään?
Saksan talousinstituutin (IW) äskettäin julkaisema analyysi tarjoaa tärkeitä näkemyksiä Saksan köyhyysriskistä ja määrittelee parametrit, jotka vaikuttavat monien ihmisten elämään. Tutkimuksen mukaan köyhyyttä ei pidetä pelkästään taloudellisena tilanteena, jossa ihmiset eivät voi ansaita itse elantoaan, vaan myös subjektiivisena käsityksenä huonosta tilanteesta. Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys eroavat selvästi toisistaan: Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan olemassaoloa uhkaavaa alhaista tuloa, kun taas suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yhteiskunnan elintasoa.
Euroopan unionissa ihmisen katsotaan olevan köyhyysvaarassa, jos hän saa alle 60 prosenttia mediaanituloista. Vaikka Saksassa on vahva sosiaaliturvajärjestelmä, köyhyyden torjunta on edelleen haaste. Köyhyysrajat vuodelle 2022 asetettiin seuraavasti:
– Yksin asuvat: alle 1 390 euroa netto/kk.
– Yksinhuoltaja ja alle 14-vuotias lapsi: 1800 euroa.
– Kahden lapsen pariskuntatalot: 2 910 euroa.
Tilastotietoa köyhyysriskistä
EU-SILC-tietoihin vuodelta 2023 perustuva ja vuoden 2022 tulotasoja analysoiva tutkimus osoittaa, että noin 14,4 prosentilla väestöstä tulot ovat köyhyysrajan alapuolella. Vaikeudesta kärsivät erityisesti 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, joiden köyhyysriskiaste on 24,6 prosenttia. Seuraavaksi tulevat yksinhuoltajat (23,7 %) ja yksin asuvat (26,4 %). Tutkimus paljastaa myös, että naiset kärsivät enemmän kuin miehet (13,7 %), ja köyhyysriski on 15,1 prosenttia.
Lisäksi työllisyystilanteella on keskeinen rooli köyhyysriskissä: vain 6,6 prosenttia työllisistä on köyhyysriskissä, kun taas työttömistä 46,5 prosenttia ja eläkeläisistä 18,3 prosenttia. Mielenkiintoista on, että subjektiivinen käsitys köyhyydestä ja varallisuudesta poikkeaa usein objektiivisista kriteereistä. Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista piti itsensä keskiluokkaiseksi todellisista tuloistaan riippumatta. IW erottaa myös erilaiset keskiluokkaluokat: alakeskiluokka (60-80 % mediaanista), kapea keskiluokka (80-150 %) ja ylempi keskiluokka (150-250 %). Todetaan, että vain noin 4 % väestöstä ylittää yläluokan kynnyksen, mikä tarkoittaa sinkkujen nettotuloa yli 5 780 euroa kuukaudessa.
Saksan elinoloista ja köyhyysriskistä lisätietoa varten liittovaltion tilastotoimisto tarjoaa kattavat tiedot ja analyysit, jotka esittelevät nykytilanteen yksityiskohtaisesti, kuten asiaa koskevissa raporteissa on tarkemmin selitetty. IW tarjoaa myös olennaista tietoa tulotasoista Saksassa, mikä auttaa ymmärtämään paremmin köyhyyteen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen liittyviä haasteita.