Uhkaako Saksaa deindustrialisaatio? Asiantuntijat soivat hälytyksen!

Jenan yliopiston työ-, teollisuus- ja taloussosiologian professori Klaus Dörre ilmaisee huolensa lähestyvästä talouskriisistä Saksan ja Euroopan vallitsevan taloustilanteen yhteydessä. Dörren mukaan EU:n massiivisen deindustrialisoinnin vaara on todellinen, koska teollisuustuotanto on romahtanut. Hän kuvailee nykyistä kriisiä paitsi nimenomaan saksalaiseksi haasteeksi myös laajemmin eurooppalaiseksi ilmiöksi. Dörre näkee syyt osittain vaiheistetussa kriisissä, erityisesti autoteollisuudessa, ja viittaa Fordin Saarlouis'n tuotannon pysäyttämiseen, jonka hän näkee yrityksen strategisten harkinnan eikä ylitsepääsemättömien tosiseikkojen seurauksena.

Dörre arvostelee myös Saksassa olemassa olevaa työmarkkinayhteistyömallia ja puhuu työsuhteiden käännekohdasta. Hän varoittaa mahdollisesta uudesta aikakaudesta, jonka kehitys Saksassa voi poiketa muista maista. Lausunnoissaan Dörre kääntyy suoraan liikennevalohallitukseen, joka ei hänen mielestään tarjoa riittävää suunnitteluvarmuutta ja investointeja talous- ja teollisuuspolitiikkaan. Tämän kehityksen hillitsemiseksi Dörre vaatii pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa, jonka vuotuinen investointitarve on vähintään 600 miljardia euroa.

Liike-elämän yhdistykset ja ammattiliitot varoittavat deindustrialisaatiosta

Dörren arvioiden rinnalla myös liike-elämän yhdistykset ja ammattiliitot ilmaisevat huolensa hiipivästä deindustrialisaatiosta Saksassa. Teollisuusjohtaja Siegfried Russwurm varoittaa kilpailukyvyn heikkenemisestä, kun taas DIHK:n puheenjohtaja Peter Adrian varoittaa tuotannon siirtämisestä ulkomaille. DGB:n pomo Yasmin Fahimi vaatii kilpailukykyisiä teollisuussähkön hintoja vuoropuhelussa liittohallituksen kanssa. Tässä yhteydessä IG BCE:n pomo Michael Vassiliadis korostaa äskettäin kehitetyn teollisuuspolitiikan tarvetta Saksalle ja Euroopalle.

Liittovaltion talousministeri Robert Habeck on ilmoittanut ryhtyvänsä aktiivisemmin kohti teollisuuspolitiikkaa lisätäkseen sijaintiturvallisuutta ja edistääkseen ilmastoneutraalia taloutta. Tätä tarkastellaan Yhdysvaltojen inflaation vastaisen lain taustalla, sillä se edistää investointeja ilmastonsuojeluun ja saattaa aiheuttaa eurooppalaisia ​​yrityksiä epäedulliseen prosessiin. Adrian havainnollistaa ongelmaa vertaamalla sähkön ja kaasun hintoja USA:n ja Saksan välillä osoittaakseen teollisuustuotannon asteittaisen siirtymisen.

Lisäksi DIW:n presidentti Marcel Fratzscher sanoo, että vaikka deindustrialisaatiota koskevat varoitukset voivat olla liioiteltuja, energiaintensiivisille yrityksille on riskejä. Adrian vaatii myös byrokraattisten esteiden vähentämistä ja suunnittelumenettelyjen nopeuttamista Saksassa. Russwurm arvostelee hidasta hyväksymisprosessia ja korkeita yhtiöveroja, jotka rasittavat yrityksiä entisestään. Nykytilanteen vuoksi saksalaiset yritykset kehittävät yhä enemmän uusia tuotteita ulkomaille, mikä tulkitaan Saksan tiukkojen vaatimusten seurauksena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tietotilojen edistämiseksi on luotava eurooppalainen tietolaki. Kritiikkiä saa myös tietosuojan liiallista korostusta, joka voi haitata mahdollisuuksia tietotaloudessa ja tekoälyn kehittymisessä.