Loma mennyt? Ekonomistit vaativat lisää työtä Saksalle!

Economistsin johtaja Monika Schnitzer on ehdottanut yleisen vapaapäivän poistamista Saksasta taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi ja valtiontalouden parantamiseksi. Tämän kiistanalaisen idean taustalla on tavoitteena lisätä valtion tuloja samalla kun edistetään maan kilpailukykyä. Schnitzerin mukaan Saksa voisi hyötyä myös harvemmista yleisistä vapaapäivistä verrattuna Tanskaan, joka poisti "Store Bededag" -loman - mikä johti 400 miljoonan euron lisätuloon valtion kassaan.

Kansainväliseen verrattuna Saksassa on monia yleisiä vapaapäiviä, minkä Schnitzer näkee mahdollisesti heikentävän tuottavuutta. Heidän arvioidensa mukaan ylimääräinen työpäivä voisi tuoda noin 8 miljardia euroa palkanmaksutuloja ja yhteisöveroja, millä olisi positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Ammattiliitot, kuten DGB ja VdA, vastustavat kuitenkin, mikä herättää huolta työntekijöiden lisääntyvästä työtaakasta.

Poliittiset ja taloudelliset ulottuvuudet

Schnitzer ei ainoastaan ​​puolusta yleisten vapaapäivien poistamista, vaan näkee tämän myös keinona voittaa kriisien aiheuttamat taloudelliset haasteet. Hän korostaa, että Tanska on julistanut kyseisen loman säännölliseksi arkipäiväksi tukeakseen puolustusmenoja. Tämä väite voi olla merkityksellinen myös Saksalle, etenkin kun otetaan huomioon CDU/CSU:n ja SPD:n suunnittelema valtionvelan kasvattaminen, mitä ne pitävät tarpeellisena.

Lisäksi Schnitzer ilmaisee huolensa USA:n poliittisesta tilanteesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta Saksaan sekä vaalilahjojen toteuttamisesta, kuten äitieneläkkeiden korotuksesta tai ravitsemisalan arvonlisäveron alentamisesta. Nämä toimenpiteet eivät voi luoda kestävää kasvua ja luoda vääriä kannustimia, kuten hän varoittaa. Hän pelkää myös, että suuren koalition uusi versio voi johtaa välttämättömien uudistusten pysähtymiseen erityisesti eläkealalla. Schnitzer vaatii siksi säästöjä sosiaalialalla selviytyäkseen paremmin väestörakenteen muutoksesta.

Keskustelu yleisen vapaapäivän poistamisesta osoittaa, kuinka tiiviisti taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat kietoutuvat toisiinsa ja millaisia ​​erilaisia ​​näkemyksiä aiheesta vallitsee.