Kassabuumi Saksassa: Miksi hamstraamme miljardeja!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Käteisen määrä euroalueella jatkaa kasvuaan, kun yhä useammat ihmiset hamstraavat rahaa. Syyt ja kehitys yksityiskohtaisesti.

Kassabuumi Saksassa: Miksi hamstraamme miljardeja!

Käteisen määrä euroalueella kasvaa edelleen, vaikka sähköiset maksutavat yleistyvät. äänekäs t verkossa Saksalaiset ovat alkaneet yhä useammin hamstrata käteistä sen kulutuksen sijaan. Bundesbank arvioi tällä hetkellä, että noin 42 % seteleistä Saksassa säilytetään "arvon säilyttäjänä", mikä on lähes kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2024 lopussa saksalaisissa kotitalouksissa on arviolta 395 miljardia euroa.

Näiden kassavarojen jakautumisessa on huomattavaa epätasa-arvoa; Monilla kotitalouksilla ei ole käteisvaroja tai niitä on hyvin vähän. Maaliskuussa 2023 käteistä oli liikkeessä kaikkialla euroalueella yhteensä 1 564 biljoonaa euroa. Käteisen määrä on kasvanut keväästä 2022 lähtien lähes 30 miljardilla eurolla ja koronapandemian alkamisesta 300 miljardilla eurolla, mikä osoittaa merkittävää kehitystä.

Seteliparadoksi ja kriisitietoisuus

Mielenkiintoista on, että kassatarjonnan kasvuvauhti on hidastunut vuodesta 2022 lähtien, mutta pysyy yleisesti ottaen positiivisena. Tämä ilmiö, joka tunnetaan nimellä "setelien paradoksi", on havaittu maailmanlaajuisesti. äänekäs Bundesbank Liikkeessä olevan käteisen määrän kasvu on usein dokumentoitu tapahtuma kriisiaikoina. Käteisen arvon säilyttäjänä olevan osuuden voimakasta kasvua edesauttavat myös erilaisista kriiseistä johtuvat epävarmuustekijät.

Vuonna 2023 Saksassa 50 % maksutapahtumista käsiteltiin vielä käteisellä, mutta tämän osuus kokonaismyynnistä oli vain 25 %. Trendi osoittaa, että pankkikortti on korvannut käteisen yleisimmin käytetynä maksuvälineenä; Vain 23 % vastaajista ilmoitti mieluummin maksavansa käteisellä.

Vähittäiskaupan ja harmaan talouden vaikutus

Jälleenmyyjät hyväksyvät yhä enemmän sähköisiä maksuja, erityisesti lähimaksuja. Giesecke+Devrientin Ralf Wintergerstin mukaan epävarmuus on tämän käteisvaraston taustalla oleva tekijä. Varsinkin koronapandemian aikana arvonsäilyttäjänä säilytettävän käteisen osuus nousi korkeimmalle 43 prosenttiin.

Käteisen määrän kasvun syitä ovat hamstrauksen lisäksi muun muassa varjotalous, johon liittyy lain ulkopuolista taloudellista toimintaa, sekä käteisen rooli varantovaluuttana ulkomailla. Bundesbank on sitoutunut ylläpitämään käteistä ja tarvittavaa infrastruktuuria, sillä käteisellä on keskeisiä etuja, kuten riippumattomuus sähköjärjestelmistä ja taustalla olevasta infrastruktuurista.

Kehitys osoittaa, että lisääntyvästä digitalisaatiosta huolimatta käteisellä on tärkeä rooli finanssimaailmassa, etenkin kriisiaikoina, jolloin sitä arvostetaan turvalliseksi arvon säilyttäjäksi.