Berliinin Wegner: Avustuspaketti ei saa rasittaa kuntia!

Berliinin Wegner: Avustuspaketti ei saa rasittaa kuntia!

Nykyisessä keskustelussa Saksan kuntien ja osavaltioiden taloudellisista helpotuksista huolet korkeista rasituksista ovat eturintamassa. Berliinin pääministeri Kai Wegner on muotoillut selkeät ehdot hyväksyäkseen suunnitellun avustuspaketin. Hän vaatii, että mitään budjettia rasittavia toimenpiteitä ei tueta valtioilta ja korostaa rahoitusjärjestelmän rakennemuutosten tarvetta. "Kuka tilaa, se maksaa", sanoi Wegner ja vaatii perusteellista kritiikkiä liittohallituksen tehtäviä kohtaan, jotta taloudellinen taakka jaetaan oikeudenmukaisemmin. Hän viittaa erityisesti Deutschlandticketiin, joka on esimerkki kalliista eduista, jotka viime kädessä valtioiden on rahoitettava. Nykyinen taloudellinen taakka on kasvanut entisestään viime vuosien kriisien seurauksena, minkä vuoksi talouden elvytystoimia tarvitaan kiireesti tilanteen vakauttamiseksi. Wegner tekee selväksi, että maiden rasitteiden on säilyttävä kestävinä pitkän aikavälin suunnittelun mahdollistamiseksi.[tähtiraportti]

Liittovaltion taloudellisten velvoitteiden yhteydessä tukitarjouksella on myös keskeinen merkitys. Valtiojärjestelylain kannalta kunnat kuuluvat osavaltioihin, jotka säätelevät kuntien budjettilakia. Tästä valtion perustuslaillisesta vastuusta huolimatta liittohallitus tukee kuntia taloudellisesti erilaisin toimenpitein. Elinkeinoelämän verohelpotuksia laajennettiin merkittävästi kriisivuosina, kuten vuonna 2020 6,1 miljardilla eurolla. Myös tuleville vuosille suunnitellaan laajaa helpotusta kuntien taloudellisen vahvuuden vahvistamiseksi. Vuotuinen 5 miljardin euron avustuspaketti vuodesta 2018 lähtien osoittaa, kuinka liittohallitus osallistuu aktiivisesti kuntien taloudellisten haasteiden ratkaisemiseen.[liittovaltion valtiovarainministeriön raportti]

Suunniteltu hätäpaketti

Suunnitellun helpotuspaketin osalta luvataan muun muassa parempia veropoistovaihtoehtoja yrityksille. Lisäksi yhtiöveron odotetaan laskevan vuodesta 2028 lähtien, millä voi olla positiivisia vaikutuksia yritysmaisemaan. Alun perin 18. kesäkuuta suunniteltu liittovaltion huippukokous liittokansleri Friedrich Merzin kanssa lykättiin kuitenkin määräämättömäksi ajaksi. Uutta päivämäärää ei ole vielä asetettu, mikä korostaa neuvottelujen kiireellisyyttä, sillä kaikki toimijat luottavat nopeampiin ratkaisuihin.

Laaja liittovaltion apu

Liittovaltion tuella on monia puolia. Lastenhoitopaikkojen ja digitaalisen kouluinfrastruktuurin rahoituksen lisäksi suuria summia on saatavilla myös paikalliseen joukkoliikenteeseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin. Joukkoliikenteeseen virtaa vuosittain satunnainen miljardi euroa vuosina 2021–2024 ja vuodesta 2025 alkaen jopa 2 miljardia euroa. Lisäksi liittohallituksen osuutta taloudellisesti heikkojen kuntien asumiskustannuksiin jatketaan avokätisesti niin, että tämä helpotus on yli 11 miljardia euroa vuonna 2024. Kaikki tämä tapahtuu selkeän liittovaltion rahoitusstrategian puitteissa, jonka tavoitteena on jakaa taakka tasaisesti ja samalla vahvistaa paikallista rahoituspohjaa.[liittovaltion valtiovarainministeriön raportti]