Saksa työaikadilemmassa: Merz vaatii enemmän työtunteja!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kansleri Merz vaatii pidempiä työaikoja Saksassa. Analyysi osoittaa, että saksalaiset työskentelevät vähemmän kuin EU:ssa.

Saksa työaikadilemmassa: Merz vaatii enemmän työtunteja!

Kansleri Friedrich Merz vaatii nykyisessä vetoomuksessaan työajan pidentämistä Saksassa. Tämä vaikuttaa tarpeelliselta, koska Saksan talousinstituutin (IW) arvio osoittaa, että Saksassa työajat ovat suhteellisen alhaiset muihin maihin verrattuna. Vuonna 2023 15–64-vuotiaiden työntekijöiden keskimääräinen työaika oli vain 1 036 tuntia. Vertailun vuoksi: Kreikka kirjasi 1 172 tuntia, Puola jopa 1 304 tuntia, kun taas Uusi-Seelanti on johtoasemassa yli 1 400 tunnilla. Lukuisat osa-aikatyösuhteet Saksassa edistävät myös tätä kehitystä, sillä noin 30 prosenttia työvoimasta työskentelee osa-aikaisesti.

Miten Keskity Raporttien mukaan Saksassa työllisyyden huippu oli noin 46 miljoonaa työntekijää toukokuussa 2024, vaikka määrä onkin laskenut sen jälkeen. Ennusteiden mukaan lähes 20 miljoonaa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle vuoteen 2036 mennessä, mikä saattaa aiheuttaa lisähaasteita työmarkkinoille. Tämä johtaa oivallukseen, että Saksan työmarkkinat kokonaisuutena voisivat kokea negatiivisen kasvun, jos merkittävästi useampi ei työskentele normaaliin eläkeikään asti.

Työajan väheneminen

Saksan taloustutkimuslaitoksen (DIW) yhdistymisen jälkeen tekemä tutkimus osoittaa, että keskimääräiset työtunnit ovat jatkuvasti lyhentyneet sen jälkeen. Viime vuosikymmenen kasvusta huolimatta monet Euroopan maat ovat lisänneet huomattavasti työtuntiaan henkeä kohti. Työtunnit nousivat Espanjassa 15 %, Kreikassa 21 % ja Puolassa 23 %. Saksassa kasvua on kuitenkin ollut vain 2 % vuodesta 2013. Nämä pysähtyneet työajat vaikuttavat myös maan kansantuloon ja sosiaaliturvaan.

Toinen taustalla oleva ongelma on korkea osa-aikataso, joka johtuu osittain keskituloisten jyrkästä verokannasta, mikä tekee ylityöstä epämiellyttävän. Kansainvälisessä vertailussa osa-aikataso on paljon alhaisempi sellaisissa maissa kuin Italiassa 18 prosenttia ja Puolassa 6 prosenttia. Myös Saksan työmarkkinat näyttävät tarjoavan vain vähän kannustimia nostaa naisten, erityisesti äitien, työllisyysastetta. He ovat ilmaisseet toiveensa työaikojen pidentämisestä, mikä puolestaan ​​edellyttää lasten hoito- ja koulutusinfrastruktuurin parempaa laajentamista.

Tarvitaan poliittista toimintaa

Asiantuntijat ja poliitikot vaativat perustavanlaatuisia muutoksia tilanteen parantamiseksi. Ehdotetaan, että 63-vuotiaana eläkkeelle siirtymisen kaltaiset esteet poistetaan, jotta useammat ihmiset pysyisivät työelämässä pidempään. Varhaiseläkelainsäädäntö voi johtaa Saksan kokonaistyövolyymin laskuun, samalla kun naisten työllisyys on jo nyt hyödyllisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Parempien puitteiden ja kannustimien luominen voisi auttaa lisäämään työtunteja kestävästi Saksassa.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Saksalla on edessään merkittävä haaste ollakseen jäämättä jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Tie työllisyysasteen ja työaikojen nousuun vaatii sekä poliittisia että sosiaalisia ponnisteluja.