EKP laskee jälleen korkoja: Palaako inflaatio?

Euroopan keskuspankki (EKP) laski 6.3.2025 ohjauskorkoa kuudennen kerran elvyttääkseen euroalueen taloutta. Neljännesprosenttiyksikön koronlasku johtaa suurten pankkien uuteen 2,5 prosentin korkoon. Tämä toimenpide on osa sarjaa koronlaskuja, joita on tehty säännöllisesti yhdeksän kuukauden ajan, as tagesschau.de raportoitu.

Pankit olivat varautuneet tähän koronlaskuun etukäteen. FMH:n yleiskatsauksen mukaan kiinteät talletuskorot ovat tällä hetkellä noin 2 prosenttia, kun taas kiinteistölainojen korot vaihtelevat 3,5 ja 4 prosentin välillä. Alempien korkojen pitäisi johtaa lisää lainaamiseen ja rahan tarjontaan. Kasvava rahan tarjonta voi kuitenkin aiheuttaa inflaatiota, varsinkin jos tavaroiden ja palveluiden tarjonta pysyy vakiona.

Inflaatio ja talouden epävarmuus

EKP tavoittelee kahden prosentin inflaatiota. Inflaatio on tällä hetkellä 1,7 prosenttia syyskuuhun 2024 asti ja nousi 2,5 prosenttiin tammikuussa 2025, ennen kuin se laski 2,4 prosenttiin helmikuussa 2025. EKP:n sisällä on erilaisia ​​etuja: Saksan edustajat kannattavat varovaisuutta lisäkoronlaskuissa, kun taas Etelä-Euroopan maiden ja Ranskan edustajat suhtautuvat riskialttimmin. Tähän Euroopan jakautumiseen vaikuttavat erilaiset taloudelliset rakenteet, ja Saksa on erittäin huolissaan inflaatiosta, joka johtuu historiallisista kokemuksista.

Taloustilanne Euroopassa, erityisesti Saksassa, osoittaa heikkoa kasvua. Ulkoiset tekijät, kuten Ukrainan sota, Venäjän vastaiset sanktiot ja konfliktit Kiinan kanssa, ovat johtaneet raaka-aineiden ja energian hintojen nousuun. Suunniteltu Euroopan maiden aseistautuminen voisi edistää kasvua ja työllisyyttä lyhyellä aikavälillä, mutta johtaa korkeaan valtionvelkaan pitkällä aikavälillä. Alhaiset korot helpottavat myös valtioiden lainanottoa aseistusohjelmiin, kuten nzz.ch huomautti.

Samaan aikaan inflaatio euroalueella pysyy korkeana talouden heikkeneessä. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde jatkaa korkojen alentamista, ja kesäkuusta 2023 lähtien korkoja on leikattu kuudessa vaiheessa yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. EKP arvioi kokonaisinflaation nousevan 2,3 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2027. Nykytilanteen vuoksi EKP:ssa on aloitettu keskustelu tulevista ohjauskoroista, ja rahapolitiikka on luokiteltu "huomattavasti vähemmän rajoittavaksi".