Kuntien finanssikriisi: ennätysalijäämä 24,8 miljardia euroa!

Kuntien finanssikriisi: ennätysalijäämä 24,8 miljardia euroa!

Saksan kuntien taloudellinen tilanne on muuttumassa yhä kriittisemmäksi. Vuonna 2024 kuntien budjettivaje oli 24,8 miljardia euroa, mikä on suurin alijäämä yhdistymisen jälkeen. Vertailun vuoksi alijäämä vuoden 2023 lopussa oli vain 6,6 miljardia euroa. Tämä raju kasvu johtuu ensisijaisesti räjähdysmäisesti kasvavista sosiaalimenoista, jotka kasvoivat lähes 12 % ja muodostavat nyt suuren osan kuntien menoista. Sosiaalietuuksien lisäksi myös henkilöstökulut nousivat lähes 9 %, kun taas verotulot nousivat vain 1,5 %, mikä pahensi taloudellisia vaikeuksia entisestään. kommunal.de raportoi, että alijäämä kasvoi 10 miljardilla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna jo vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla.

Kuntien ydin- ja lisäbudjettien menot kasvoivat 12,6 % edellisvuodesta, mutta tulot kasvoivat vain 7,6 %. Tämä johti siihen, että 6,2 % menoista jäi kattamatta säännöllisillä tuloilla, jolloin kunnat joutuivat turvautumaan varauksiin ja lainoihin. Saksan kaupunkien yhdistys kuvaili taloudellista tilannetta "katastrofaaliseksi" ja vaati rahoitusjärjestelmän uudistamista. Yhdistyksen toimitusjohtaja Helmut Dedy varoitti, että kunnat eivät pysty omin voimin kompensoimaan vajetta. Saksan piiriliitto vaatii myös kattavia uudistuksia rahanjakoon.

Haasteet ja kulut

Keskeinen alijäämän aiheuttaja on sosiaalietuudet, jotka nousivat 11,7 prosenttia 84,5 miljardiin euroon. Erityisen tuntuvia ovat kansalaisetuuksien ja toimeentulotuen korotukset, jotka kumpikin nousivat 12,4 % eli 21,1 miljardiin euroon. Myös lasten ja nuorten hyvinvointimenot nousivat 17,1 prosenttia 18,3 miljardiin euroon, kun taas kotoutumisapu kasvoi 13,6 prosenttia 22,7 miljardiin euroon. Kulujen nousu asettaa kunnille valtavia taloudellisia haasteita.

Henkilöstökulut ovat nyt 88,1 miljardia euroa, johon vaikuttivat voimakkaasti palkankorotukset ja henkilöstömäärän kasvu. 215,7 miljardin euron investointiruuhka - josta yli puolet liittyy kouluihin sekä tie- ja liikenneinfrastruktuuriin - pormestarit kokevat painetta. Heistä 70 prosenttia pitää taloudellisia kysymyksiä kiireellisimpana haasteena, kun taas 85 prosenttia näkee sosiaalimenojen kasvun suurena ongelmana.

Näkymät ja mahdolliset ratkaisut

Seuraaviksi vuosiksi verotulojen ennustetaan laskevan 27,2 miljardilla eurolla vuosina 2025-2029. Tämä aiheuttaa vakavia ongelmia kunnille, sillä samalla ne kohtaavat massiivisen pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta - kunnallishallinnossa on tällä hetkellä pulaa 570 000 työntekijästä. Seuraavien 20 vuoden aikana julkiselta sektorilta lähtee 937 100 työntekijää, mikä voi pahentaa tilannetta entisestään.

Tässä yhteydessä Göttingenissä 27. ja 28. elokuuta 2025 järjestetään "Finance 2025" -diskurssi, jossa jopa 40 osallistujaa osallistuu kolmeen paneelikeskusteluun ja yhdeksään pääpuheenvuoroon. Keskustelun aiheita ovat muun muassa kaksinkertainen kirjanpito, integraatioapu, sijoituskyky, kiinteistövero C sekä likviditeetin ja työnantajan houkuttelevuuden turvaaminen. Diskurssin tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja verkostoja kuntatalouden haasteisiin.

Nykyinen kriisi nähdään seurauksena viidestä rakenteellisesta trendistä: väestörakenteen muutos, tehtävien lisääntyminen ilman yhteyksiä, hajanainen rahoituslogiikka, investointien syrjäytyminen pakollisten menojen kautta ja pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan perusteellisia uudistuksia ja suunnanmuutoksia finanssipolitiikassa. zdf.de on myös tarttunut tähän kehitykseen ja korostaa kuntien kiireellisyyttä tukemiseen ja riittäviin rahoitusmalleihin.