Valtiovarainministeri Klingbeil esittelee armeijan ja infrastruktuurin velkaehdotuksen

Valtiovarainministeri Klingbeil esittelee armeijan ja infrastruktuurin velkaehdotuksen

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil esitteli tänään ensimmäisen talousarvioesityksensä vuodelle 2025. Tämä luonnos merkitsee merkittävää suunnanmuutosta liikennevalokoalition rahoituspolitiikasta, jota aiemmin hallitsivat vapaat demokraatit. Budjetin keskeinen osa on laajat investoinnit puolustus-, infrastruktuuri- ja talousaloilla. Lisäksi hallitus on päättänyt tunnusluvuista vuodelle 2026 ja karkean rahoitussuunnitelman vuoteen 2029 asti, joka mahdollistaa velkarahoituksen erityisrahastolla.

Virallisten lukujen mukaan vuoden 2025 budjetin kokonaismenojen odotetaan olevan 503 miljardia euroa. Tästä 81,8 miljardia euroa on suunniteltu uuteen velkaan perusbudjettiin, mikä on yli kaksinkertainen edellisen vuoden uuteen velkaan verrattuna. Lisäksi yli 60 miljardia euroa on suunniteltu velkarahoitettuihin erityisrahastoihin. Erityisesti panostetaan puolustusmenoihin, joihin on varattu 75 miljardia euroa, josta velalla rahoitetaan 32 miljardia euroa.

Painopisteenä puolustusmenot

Puolustusmenot liittovaltion budjetissa täyttävät Naton kahden prosentin kiintiön ja ovat 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Puolustusmenojen suunniteltu lisäys on osa laajempaa strategiaa nostaa tavoite 3,5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä. Edelliseen vuoteen verrattuna tämä tarkoittaa Bundeswehrin, pelastuspalvelun ja tiedustelupalvelun varojen lähes kolminkertaistamista. Puolustusmenot ovat 152,8 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä, mikä merkitsee valtavaa kasvua.

Kansleri Friedrich Merz totesi, että jokainen ylimääräinen prosenttiyksikön lisäys puolustusmenoihin maksaisi noin 45 miljardia euroa enemmän. Naton vaatimusten täyttämisen tavoitetta vahvistavat entisestään Yhdysvaltain presidentin vaatimukset Euroopan puolustusmenojen lisäämisestä. Saksan puolustusmenojen suhde oli viime vuonna 2,1 prosenttia; Tavoite 5 prosenttiin vaatisi 225 miljardia euroa vuodessa.

Kritiikkiä ja haasteita

Uudessa budjettiluonnoksessa esille tuleva rahoituspolitiikka on eri poliittisten leirien näkemys kriittisesti. Erityinen syytös kohdistuu budjettisuunnitelmien liiallisuuksiin ja väitettyyn budjettihuijaukseen. Vihreät, vasemmisto ja BSW ovat huolissaan korkean velkatason kestävyydestä. Vuoteen 2029 mennessä uuden velan odotetaan nousevan lähes 850 miljardiin euroon ja korkotaakan odotetaan olevan 215 miljardia euroa.

Muita tärkeitä kohtia budjetissa ovat noin 22 miljardin euron budjetti ratainfrastruktuuriin ja neljä miljardia euroa sosiaalisen asumisen ja kaupunkikehityksen rahoitukseen. Hallitus on myös esittänyt karkean suunnitelman vuodelle 2026, jossa menojen odotetaan nousevan 519,5 miljardiin euroon, ja yhä suurempi osa rahoitetaan perusbudjetissa lainoilla.

Budjettiesitystä käsitellään liittopäivissä ennen kesätaukoa, ja sen odotetaan valmistuvan syyskuun puoliväliin mennessä. Saksan rahoitus- ja puolustuspolitiikan tulevaisuus on siksi ratkaisevien päätösten edessä, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lue lisää raporteista osoitteessa eteläsaksalaiset ja MDR.