Tuomioistuimen säännöt: neurostimulaatiopuku MS-potilaalle, joka ei ole oikeutettu korvaukseen
Ala-Saksi-Bremenin osavaltion sosiaalituomioistuin kieltäytyy maksamasta MS-neurostimulaatiopuvun kustannuksia, jota ei tunnusteta hoitomenetelmäksi.
Tuomioistuimen säännöt: neurostimulaatiopuku MS-potilaalle, joka ei ole oikeutettu korvaukseen
Niedersachsen-Bremenin osavaltion sosiaalituomioistuin on päättänyt, että multippeliskleroosia (MS) sairastavalla naisella ei ole oikeutta saada korvausta koko kehon neurostimulaatiopuvusta. Tämä päätös tehtiin 14. toukokuuta 2025, ja se vahvistaa Aurichin sosiaalituomioistuimen aiemman hylkäämisen. Tapaus on erityisen kiinnostava, koska se vaikuttaa kroonisten sairauksien innovatiivisten hoitojen oikeudelliseen kehykseen.
Kantaja, 44-vuotias nainen, on kamppaillut rappeuttavan taudin kanssa yli 20 vuotta. Hänen terveytensä on heikentynyt viime kuukausina, minkä vuoksi hän on nyt riippuvainen kävelijästä ja viimeiset puoli vuotta jopa pyörätuolista. Vuonna 2023 hän haki korvausta neurostimulaatiopuvusta, jonka tarkoituksena on aktivoida heikentyneet lihakset.
Päätöksen oikeudellinen tausta
Die Krankenkasse, bei der die Klägerin versichert ist, wies den Antrag auf Kostenübernahme mit Verweis auf § 135 Absatz 1 SGB V zurück. Der Anzug gilt demnach als eine „neue Untersuchungs- und Behandlungsmethode“, die noch nicht das übliche Bewertungsverfahren durchlaufen hat. Das Gericht stellte auch fest, dass die Multiple Sklerose nicht als „lebensbedrohliche oder regelmäßig tödliche Erkrankung“ im Sinne des § 2 Absatz 1a SGB V betrachtet werden kann. Diese Einschätzung war entscheidend für die Urteilsfindung.
Kantaja oli väittänyt, että puku paransi hänen liikkuvuuttaan ja vähensi kouristuksia. Vaikka hänellä oli positiivisia kokemuksia kanteesta ja hän ilmoitti elämänlaatunsa paranemisesta, sekä sosiaalituomioistuin että osavaltion sosiaalituomioistuin hylkäsivät kanteen. Tuomiosta ei myöskään ollut mahdollista valittaa.
Taloudelliset näkökohdat ja yksittäiset määräykset
Neurostimulaatiopuvun kulut ovat 8 721,74 euroa, jonka kantaja keräsi itse, kun häneltä evättiin kulujen korvaaminen. Tuomioistuin vahvisti, että tällaisia tuotteita rahoitetaan vain, jos ne tunnustetaan uudeksi hoitomenetelmäksi ja liittovaltion sekakomitealta (G-BA) on myönteinen suositus. Toistaiseksi neurostimulaatiopuvulle ei ole annettu tällaista suositusta, mikä rajoittaa vakavasti kantajan oikeudellisia vaatimuksia.
Poikkeuksena voitaisiin tehdä yksityispotilaat, jotka voisivat saada korvausta tariffistaan riippuen. Yksittäiset sopimusehdot olisivat tässä ratkaisevassa asemassa. Nämä oikeudelliset määräykset tuovat esiin haasteita, joita innovatiivisiin hoitoihin luottavilla potilailla kohtaavat.
On edelleen tärkeää, että kärsivät seuraavat kehitystä vaihtoehtoisten hoitomenetelmien ja niihin liittyvien oikeudellisten standardien alalla. Sosiaalituomioistuimen päätös ei ole tärkeä vain kantajalle itselleen, vaan sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia myös muille MS-potilaille, jotka toivovat samanlaisia tuotteita.
Lisätietoja tästä aiheesta löytyy verkkosivustolta Vakuutuspäiväkirjat ja des lääketieteellinen päiväkirja.