Kulta kiinteänä sijoituskohteena: Sotien ja inflaation aiheuttama kullan hinnan nousu
Monille kultaa pidetään vakaana sijoituksena, ainakin pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tänä vuonna se nousi jyrkästi yli 2 050 dollariin troy unssilta toukokuussa - ja laski jälleen jyrkästi 1 820 dollariin lokakuun alussa. Israelin ja Gazan sodan jälkeen kullan hinta on jälleen noussut jyrkästi. Israelin ja Ukrainan sodat nostavat kullan hintaa. Jokainen, joka on omistanut baareja ja kolikoita esimerkiksi viisi vuotta, voi odottaa arvonnousua noin puoleen - ja jopa verovapaasti. Kymmenessä vuodessa kullan hinta on lähes viisinkertaistunut, joten pieni 50 gramman jalometallitanko...

Kulta kiinteänä sijoituskohteena: Sotien ja inflaation aiheuttama kullan hinnan nousu
Israelin ja Ukrainan sodat nostavat kullan hintaa
Esimerkiksi jokainen, joka on omistanut baareja ja kolikoita viisi vuotta, voi odottaa arvonnousua noin puoleen - ja jopa verovapaasti. Kymmenessä vuodessa kullan hinta on noussut lähes viisinkertaiseksi, joten pieni 50 gramman jalometallitanko maksaa nyt noin 3 000 euroa. Se näyttää paljon ja johtuu tällä hetkellä Ukrainan ja Lähi-idän kehityksestä. Voiko tällainen sensaatiomainen kurssimenestys toistaa pitkällä aikavälillä?
Kultaan sijoittaminen: "Trendi on ystäväsi"
Tietyllä osalla sijoittajista, mukaan lukien ammattimaiset pankkien sijoittajat, on taipumus ostaa kultaa kriisiaikoina. Ehkä he vain tekevät sen luottavaisin mielin, että muutkin tekevät niin, ja siksi laskelma näyttää toimivan jonkin aikaa. "Trendi on ystäväsi" on motto sijoittajalle, joka ennen kaikkea sopeutuu toisten laumakäyttäytymiseen ja seuraa mahdollisuuksien mukaan hintakehitystä laajoilla markkinoilla.
Kullan hinta vaihtelee myös valuuttakurssiriskin vuoksi
Kullan hintaan vaikuttaa myös se, tuleeko Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssiin vaikuttavia koronnousuja lisää. Tästä näkökulmasta katsottuna kullan hintaa ohjaavat tällä hetkellä monet erityiset tekijät, mikä tekee siitä erityisen herkän vaihteluille. Koska asumme euromaassa ja laskemme omaisuutemme sen mukaisesti, on aina valuuttakurssiriski ostettaessa jalometallia, jolla käydään kauppaa dollareissa päämarkkinoilla.
Kulta suojaa korkeaa inflaatiota vastaan
Tällä hetkellä sekä Euroopan keskuspankin että Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan keskeyttävän korot. Osakemarkkinoita tarkasteltaessa huomioidaan myös niihin liittyvät inflaatio-odotukset. Joten jos inflaatio on erityisen korkea ja korot nousevat ennemmin tai myöhemmin, tämä on mielenkiintoinen ympäristö kultasijoittajille. Monet ihmiset ostavat perinteisesti kultaa suojaksi korkeaa inflaatiota vastaan.
Toisaalta korkean koron aikoina joukkovelkakirjat tuottavat jälleen merkittävää tuottoa, mikä on jotain, mitä baarit ja kolikot eivät, koska ne eivät aina ole korkottomia. Osakkeiden osingonjako tai joukkovelkakirjalainojen ja pankkitalletusten vuosikorot ovat kuitenkin merkittäviä pidemmällä aikavälillä.
Kulta houkuttelee myös keskuspankkeja
Erityisesti Kiina, Venäjä ja muut tärkeät kehittyvät maat ovat ostaneet viime vuosina yhä enemmän kultaharkkoja käyttääkseen niitä valuuttavarantoina. Heille dollareissa noteerattu kulta on neutraalimpaa kuin Yhdysvaltain valtion obligaatioiden ostaminen. Kullan tarkoituksena on esimerkiksi tehdä BRICS-maista (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) riippumattomampia Yhdysvaltojen vallankäytöstä, mikä voi muutoin asettaa muut maat, kuten Iranin, paineen alle SWIFT-maksujärjestelmällään.
Pahimmassa tapauksessa kultakaan ei paljoa auta
Jos valuutat todella romahtavat valtavan maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi, mikä saattaa vaikuttaa myös dollariin, kullasta ei enää ole paljon apua. Saksassa Bundesbank on kieltänyt sen maksuvälineenä, eivätkä esimerkiksi myyjät välttämättä hyväksy sitä. Sitten herää kysymys, kuinka haluttiin maksaa tarkat summat tankoilla tai kolikoilla joutumatta vaihtotalouteen. Ja lopuksi, on myös pidettävä mielessä, että Yhdysvaltain hallitus on jo kieltänyt yksityisen kullan omistamisen yksinkertaisesti takavarikoidakseen jalometallin valtiolle. Tämän kiellon ilmoitti Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt vuonna 1933, ja sitä pidetään lajissaan tunnetuimpana tapauksena.
Johtopäätös: Kulta voi ylittää kriisit, mutta sijoittajien tulisi hajauttaa riskiä
Johtopäätös olisi, että kullalla voi olla järkeä ylittää arvopaperi- ja valuuttojen kriisi. Voit myös käyttää sitä hajauttaaksesi salkkusi riskejä, jos sinulla on jo muita sijoitusmuotoja. Toisaalta on liian riskialtista lyödä vetoa kullasta historiallisen korkeiden hintavaihteluiden vuoksi. Mainituista käytännöllisistä ja varsinkin oikeudellisista syistä se ei näytä sopivan täydellisesti käteisen tai kirjarahojen korvaamiseen.
Kullan hinta on noussut ja laskenut rajusti lyhyellä aikavälillä, mutta on jälleen noussut voimakkaasti Israelin ja Gazan sodan jälkeen. Kullan hintaan voivat vaikuttaa useat tekijät, mukaan lukien geopoliittiset kriisit, kuten Ukrainan ja Lähi-idän kriisit. Lisäksi valuuttakurssiriskillä on merkitystä, sillä kullalla käydään kauppaa dollareissa, kun taas Euroopassa selvitys tapahtuu euroissa. Kulta voi toimia myös suojana korkeaa inflaatiota vastaan, koska sitä ostetaan usein suojaksi korkean inflaation aikoina. Silti kultaan liittyy myös riskejä historiallisen korkeista hintavaihteluistaan, joten salkun hajauttaminen on suositeltavaa. Lisäksi keskuspankit kuten Kiina, Venäjä ja muut kehittyvät maat ostavat yhä enemmän kultaharkkoja valuuttavarantoiksi.
Mahdollinen vaikutus:
Kasvava kullan kysyntä saattaa vaikuttaa myös rahoitusalaan, erityisesti kultaharkkojen ja -kolikoiden kauppaa harjoittaviin yrityksiin sekä kultapörsseihin. Nämä yritykset voisivat hyötyä lisääntyneestä kysynnästä ja tuottaa suurempia voittoja. Samalla ne voivat kuitenkin altistua lisääntyneelle riskille, koska vaihtelut ja epävarmuustekijät voivat vaikuttaa kultamarkkinoihin.
Vaikutusten laskeminen:
Tekijän raportin mukaan www.br.de
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.br.de