Kreikka: Konkurssivaltiosta Euroopan kasvun ihmeeksi!

Kreikka: Konkurssivaltiosta Euroopan kasvun ihmeeksi!

Kymmenen vuotta sitten Kreikka oli syvässä talouskriisissä, joka melkein johti maan konkurssiin. Kesäkuussa 2015 työttömyys oli kaikkien aikojen korkeimmillaan, lähes 25 prosenttia, ja valtionvelka ylitti 180 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Tänä aikana maan joukkovelkakirjalainat alennettiin roskapostiksi, mikä heikensi entisestään luottamusta Kreikan talouteen. Euroopan keskuspankki pysäytti pääomanliikkeet 27. kesäkuuta 2015, mikä johti tiukkaan pääoman hallintaan, joka rajoitti käteisnostot 60 euroon päivässä. Kansainvälinen yhteisö toimitti yli 300 miljardin euron avustuspaketteja pelastaakseen Kreikan konkurssilta. Viimeinen pelastuspaketti päättyi vuonna 2018.

Sen jälkeen Kreikka on elpynyt taloudellisesti merkittävästi. Nykyinen velkasuhde on noin 150 prosenttia suhteessa BKT:hen ja sen odotetaan laskevan 142 prosenttiin. Valtionvelka on noin 360 miljardia euroa. Maan keskimääräinen talouskasvu on ollut 2,0 prosenttia vuodessa vuodesta 2018 lähtien. Työttömyysaste laski 24,9 prosentista vuonna 2015 9,4 prosenttiin vuonna 2022, kun taas työllisyys nousi 4,3 miljoonaan työpaikkaan - 18 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten. Tämä kehitys johtuu kriisin jälkeen toteutetuista kattavista uudistuksista.

Talousuudistukset ja vakaus

Kreikan talouden toipuminen on ennen kaikkea seurausta tehokkaista uudistuksista ja poliittisesta vakaudesta. Uudistuksia ovat muun muassa eläkeuudistus, joka nosti lakisääteisen eläkeiän 67 vuoteen, sekä verouudistukset, jotka nostivat arvonlisäveron 24 prosenttiin ja alensivat yhtiöverokantaa 29 prosentista 22 prosenttiin. Verojärjestelmän ja -hallinnon digitalisoituminen on myös lisännyt tehokkuutta ja vähentänyt kustannuksia. Näiden toimenpiteiden tulokset näkyvät selvästi: Kreikka saavutti viime vuonna ennätyksellisen 4,8 prosentin ylijäämän eli 63 miljardia euroa.

Lisäksi nuorisotyöttömyysaste laski vuoden 2015 52 prosentista 25 prosenttiin. Nämä positiivisemmat luvut johtuvat myös kestävämmästä taloudellisesta suuntautumisesta erityisesti palvelusektoriin ja matkailuun. Muita tärkeitä aloja ovat oliivien, viinin, hedelmien ja vihannesten viljely sekä elintarviketuotanto sekä tekstiili- ja kemianteollisuus. Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta vuosien 2010 ja 2016 välillä huipussaan olleesta kriisistä ei ole vielä täysin toipunut. Noin neljännes taloudellisesta vallasta menetettiin tänä aikana.

Näkymät tulevaisuuteen

Kreikka on työskennellyt euroalueen pohjalta nopeasti kasvavaksi Euroopan alueeksi. Deutsche Bankin mukaan bruttokansantuote vuonna 2022 on 208 miljardia euroa, mikä on edelleen alle vuoden 2008 242 miljardin euron. Myös reaalipalkat saavuttivat vasta 71 prosenttia kriisiä edeltäneestä tasosta vuonna 2022. Kestävän talouden vakauden kurssi on kuitenkin asetettu. Jatkuvat uudistukset ja myönteinen talouskehitys voisivat auttaa Kreikkaa voittamaan haasteensa ja vahvistamaan asemaansa Euroopan taloudessa. Keskity ja Deutsche Bank raportoimaan näistä merkittävistä tapahtumista ja maan tulevaisuudennäkymistä.