Budjettialijäämä Frieslandissa: missä on taloudellinen apu?

Frieslandin piirivaltuuston enemmistöryhmä, joka koostuu SPD:stä, Vihreistä ja FDP:stä, hyväksyi 26.1.2025 budjettiesityksen, joka on suunnattu investointeihin kouluihin, sairaaloihin ja infrastruktuurihankkeisiin. Tässä luonnoksessa ennakoidaan kuitenkin noin 44,9 miljoonan euron alijäämää vuodelle 2025. Pääasialliset syyt tähän alijäämään ovat Frieslandin klinikoiden tappioiden korvaaminen ja työnjaon lisääminen.

SPD:n ryhmän tiedottaja Jannes Wiesner huomauttaa, että ongelmat juontavat juurensa kuntien rakenteelliseen alirahoitukseen. Kunnat saavat vuosittain lisätehtäviä, joita osavaltio ja liittovaltio eivät rahoita riittävästi. Tämä tilanne johtaa rakenteelliseen epätasapainoon kuntien tehtävä- ja menotaakan välillä. Kuntien osuus valtakunnallisista tehtävistä on 25 prosenttia, kun taas niiden osuus verotuloista on vain 14 prosenttia.

Vaatii parempaa yhteistyötä

FDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Gerhard Ratzel korostaa kaupunkien, kuntien ja seudun välisen yhteistyön parantamisen tarvetta ja arvostelee erimielisyyksiä tärkeistä hankkeista, kuten sireenien laajentamisesta. Wiesner ilmaisee myös huolensa liittovaltion ja osavaltioiden velkajarrun nykyisestä suunnittelusta, koska se ei ota huomioon paikallistasoa. Kunnat tarvitsevat riittävän vähimmäistaloudellisen tason, joka voitaisiin mahdollisesti turvata lisäämällä niiden osuutta liikevaihtoverosta.

Lisäksi liittohallitus raportoi, että vuoden 2025 talousarvioesitys hyväksyttiin 5. heinäkuuta 2024. Hallituskeskustelu on määrä käydä 17. heinäkuuta 2024. Tämä luonnos sisältää myös kasvualoitteen ja lisäbudjetin, joka sisältää lisäksi yksitoista miljardia euroa lainoja, pääasiassa uusiutuvan energian lain ja kansalaisten rahan aiheuttamien kustannusten nousun vuoksi.

Velkajarrua noudatetaan ja verohelpotuksia, kuten kylmäprogression poistamista, lapsilisän korotusta sekä lapsilisä- ja verohelpotuksia on suunnitteilla. Kunnat kamppailevat kuitenkin dramaattisessa taloustilanteessa ja odottavat -13,2 miljardin euron negatiivista rahoitusjäämää vuodelle 2024. Kuntien rahoitustilanteen paranemista seuraavina vuosina ei ole ennakoitavissa.

Tämän alirahoituksen syyt ovat moninaiset ja sisältävät inflaatiosta johtuvat kasvavat kulut, tapausmäärien kasvu, sosiaalialan rasitteet ja korkeat työehtosopimukset. Suunnitellun verohelpotuksen kokonaisvaikutus kunnille on -1,8 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi kasvualoite sisältää irtaimen omaisuuden alenevan poistoprosentin jatkamisen vuoteen 2028 asti, mikä johtaa kuntien tulojen vähenemiseen entisestään. Verotappioiden korvaaminen esimerkiksi elinkeinoverosta luopumalla katsotaan tarpeelliseksi.