Budjettiesitys vuodelle 2025: Miljardeja lainoja ja nousevia maksuja uhkaa!

Budjettiesitys vuodelle 2025: Miljardeja lainoja ja nousevia maksuja uhkaa!

Liittovaltion hallitus hyväksyi 28.6.2025 tulevan vuoden budjettiesityksen, jonka esitteli liittovaltion valtiovarainministeri Lars Klingbeil (SPD). Luonnoksen tavoitteena on vastata terveydenhuoltojärjestelmän taloudellisiin haasteisiin, mutta toimenpiteet ovat saaneet runsaasti kritiikkiä. Keskeinen tekijä on miljardin dollarin lainat sosiaaliturvan vakauttamiseksi. äänekäs Merkurius Lakisääteiset sairausvakuutusyhtiöt saavat lainaa 2,3 miljardia euroa vuosille 2025 ja 2026, hoitovakuutukset 0,5 miljardia euroa vuonna 2025 ja 1,5 miljardia euroa seuraavana vuonna.

Tämä rahoitusapu ei kuitenkaan riitä täyttämään terveydenhuoltojärjestelmän odotettua 47 miljardin euron rahoitusvajetta. Vuoden 2025 terveysbudjettia on alennettu 16,4 miljardiin euroon, mikä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla lakisääteisen sairausvakuutuksen (GKV) keskimääräinen lisämaksu nousee 2,5 prosenttiin, ja myös pitkäaikaishoitovakuutuksen maksuprosentti nostettiin 3,6 prosenttiin vuoden 2025 alusta.

Rahoituspuutteita on edelleen

Nykyiset lainat kattavat vain murto-osan rahoitusalijäämästä. GKV kirjasi jo vuonna 2024 sairauskassaan 3,7 miljardin euron alijäämän ja sairausvakuutusyhtiöiden reservit olivat vuoden lopussa 2,1 miljardia euroa eli alle puolet vaaditusta vähimmäisvarannosta. Uusillakin lainoilla rahoitusvaje säilyy: GKV:n sisällä odotetaan olevan noin neljän miljardin euron aukko vuodelle 2026. Hoitovakuutuksissa ennustetaan vähintään kahden miljardin euron vajetta. tähti raportoitu.

Terveysministeri Nina Warkenin (CDU) mukaan nykyinen taloudellinen tilanne vaatii lisärahoituselementtejä ja pitkäaikaisia ​​rakenneuudistuksia. Asiantuntijakomitean on määrä kehittää nämä uudistukset kevääseen 2027 mennessä. Aikaisempien toimenpiteiden kritiikki on kuitenkin selvää. Lakisääteisten sairausvakuutusyhtiöiden kattoyhdistyksen edustajat kuvailevat lainarahoitusta kestämättömäksi ja varoittavat mahdollisista seurauksista rahastojen vakavaraisuuteen ja vakauteen.

Kritiikkiä ja vaatimuksia

Oppositio arvostelee jyrkästi budjettiesitystä. Erityisesti kritisoidaan sitä, että puolustusmenot asetetaan etusijalle sosiaalisten investointien edelle. Liittovaltion nettoluotonoton odotetaan nousevan 81,8 miljardiin euroon, ja seuraavan viiden vuoden aikana on suunniteltu lainattavaksi yhteensä lähes 847 miljardia euroa. Nämä toimenpiteet voivat lisätä sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvaa painetta entisestään.

Lukuisat kritiikin äänet tulevat myös sosiaalipoliittisilta yhdistyksiltä, ​​kuten VdK:lta. Presidentti Verena Bentele on huolissaan siitä, että hallituksen suunnitelmat ovat riittämättömiä ja lakisääteisen sairausvakuutuksen maksujen nousu on vaarassa. Klingbeil puolestaan ​​puolustaa lainoja lyhytaikaisena ratkaisuna ja viittaa kiireellisesti tarvittaviin uudistuskomissioihin, joiden näkemysten pitäisi auttaa vakauttamaan taloudellista tilannetta.