DIHK:n tekemän tutkimuksen mukaan kiinteistöveroasteet ovat nousseet eniten Saksassa Nordrhein-Westfalenissa ja Sachsenissa.

DIHK:n tekemän tutkimuksen mukaan kiinteistöveroasteet ovat nousseet eniten Saksassa Nordrhein-Westfalenissa ja Sachsenissa.

Saksan kauppa- ja teollisuuskamarin (DIHK) tämänhetkinen selvitys on osoittanut, että joka seitsemäs Saksan kunta korotti kiinteistöveron verokantaa tänä vuonna. Vaikutus koskee erityisesti Nordrhein-Westfalenin ja Sachsenin liittovaltioita, joissa määrät ovat keskimäärin korkeimmat. Valtakunnallisesti elinkeinoveroasteet pysyivät ennallaan, kun taas kiinteistöveron B verotusaste nousi edellisen vuoden keskimääräisestä 549 prosentista 554 prosenttiin. Tämä korotus koskee ensisijaisesti pienempiä kuntia, jotka joutuvat paikkaamaan kattavuusvajensa lisätuloilla. Kiinteistövero on tärkeä tulonlähde kaupungeille ja kunnille, ja sitä käytetään joskus budjettien uudelleenjärjestelyyn.

DIHK:n tekemän tutkimuksen mukaan Saksi-Anhaltia, Saksia ja Thüringeniä tutkittiin myös. Saksi-Anhaltissa kauppa- ja kiinteistöveron määrät pysyvät lähes ennallaan, lukuun ottamatta Burgin kaupunkia, jossa elinkeinoveron veroprosentti nousi 380 prosentista 389 prosenttiin ja kiinteistöveron B veroprosenttia 380 prosentista 424 prosenttiin. Sachsenissa Vogtlannin Reichenbachin kunta on kuitenkin korottanut sekä elinkeinoveron että kiinteistöveron verokantoja. Vapaa valtio perii jo nyt korkeita veroja valtakunnallisesti. Thüringenissä 36 kuntaa korotti yhden tai useamman reaaliveron verotusprosenttia vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Erityisesti elinkeinoveroa korotettiin 26 kunnassa, mikä merkitsee kauppiaille korkeampaa voittoveroa ja lisää kunnille tuloja.

Tällä kiinteistöveron ja elinkeinoveron verokannan korotuksella voi olla vaikutusta sekä kiinteistömarkkinoihin että rahoitussektoriin. Korkeat arviointiprosentit voivat asettaa kiinteistönomistajille taloudellista taakkaa ja kustannusten noustessa voi johtaa kysynnän laskuun kiinteistömarkkinoilla. Lisäksi yritysten korkeampi verorasitus voi johtaa kustannusten nousuun ja siten investointihalukkuuden vähenemiseen. Tällä voi olla kielteinen vaikutus vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen talouteen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Lähde: Raportin mukaan www.mdr.de