EU:n uusi budjetti: 2 biljoonaa euroa turvallisuuteen ja kasvuun!

EU:n uusi budjetti: 2 biljoonaa euroa turvallisuuteen ja kasvuun!

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti tänään kattavan ehdotuksen Euroopan unionin pitkän aikavälin budjetin lisäämiseksi. Uuden budjetin vuosille 2028-2034 arvioidaan olevan noin 2 biljoonaa euroa, mikä on noin 700 miljardia euroa nykyistä budjettia enemmän. Tämä on merkittävä askel turvallisuuteen ja puolustukseen tehtävien investointien vahvistamiseksi erityisesti geopoliittisten jännitteiden, kuten Venäjän nykytilanteen, yhteydessä. Von der Leyen kuvaili tätä budjettia "uudelle aikakaudelle", jonka pitäisi vastata Euroopan tavoitteita.[SRF]

Budjetin kasvattamisella ei ole vain taloudellisia vaan myös valtapoliittisia ulottuvuuksia. Lisäys voisi vahvistaa EU:n komission asemaa unionin poliittisessa maisemassa. Budjetti rahoitetaan suurelta osin jäsenmaiden maksuosuuksilla, ja Saksan osuus EU:n budjetista on taloudellisesti voimakkain valtio, noin neljännes. Jatkossa komissio aikoo budjetoida vähemmän rahaa suoraan voidakseen vastata joustavammin nopeasti kehittyvän globaalin ympäristön haasteisiin.[BR]

Uudet tulolähteet ja kansalliset suunnitelmat

Budjetin korotuksen rahoittamiseksi Von der Leyen ehdottaa useita uusia tulonlähteitä. Näitä ovat muun muassa:

• Eine Abgabe für große Unternehmen mit einem Jahresumsatz von über 50 Millionen Euro.
• Eine Abgabe auf nicht für das Recycling gesammelten Elektroschrott.
• Ein Teil der Einnahmen aus nationalen Tabaksteuern, die nach Brüssel fließen sollen.

Komissio vaatii myös jokaista EU-valtiota laatimaan kansallisen uudistus- ja investointisuunnitelman, jossa määritellään, miten EU-varoja käytetään. Tällä pyritään varmistamaan, että varat käytetään kohdennetusti ja tehokkaasti.[SRF]

Pitkät neuvottelut ja vaikutukset Sveitsiin

Uutta rahoituskehystä koskevien neuvottelujen odotetaan olevan pitkiä ja monimutkaisia. Budjetin korotusehdotuksesta on keskusteltava ja hyväksyttävä sekä EU-maat että Euroopan parlamentti. Parlamentin on tehtävä enemmistöpäätös, mutta jäsenvaltioiden on hyväksyttävä talousarvio yksimielisesti. Näillä laajoilla neuvotteluilla on vaikutuksia myös Sveitsiin, erityisesti mitä tulee tutkimus- ja koulutusohjelmien lisärahoitukseen sekä suuryritysten uuteen veroon.[BR]

Toinen taloudellinen näkökohta on Corona-kehitysrahaston takaisinmaksu, joka alkaa vuonna 2028 ja kestää vuoteen 2058 asti. Nämä takaisinmaksut voivat vaatia 25-30 miljardia euroa vuodessa, mikä voi aiheuttaa lisäpaineita EU:n jäsenmaille.[SRF]