Eläke vai eläke? Kiistanalainen kysymys oikeudenmukaisuudesta Saksassa!

Eläke vai eläke? Kiistanalainen kysymys oikeudenmukaisuudesta Saksassa!

Saksassa käydään parhaillaan intensiivistä keskustelua vanhuuden turvajärjestelmistä. Painopiste on eläkkeiden ja eläkkeiden välisissä eroissa. Kun saksalaisen eläkeläisen keskieläke on noin 1 500 euroa kuukaudessa, liittovaltion virkamiehet saavat keskimäärin 3 400 euroa ja valtion virkamiehet jopa 3 600 euroa. Tämä herättää kysymyksiä Saksan eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. äänekäs Merkurius Erot johtuvat erilaisista järjestelmistä, joita pidetään usein epäreiluina.

Uusi työ- ja sosiaaliministeri ja SPD-poliitikko Bärbel Bas on asettanut tavoitteekseen luoda yhtenäisen ja solidaarisuuteen perustuvan järjestelmän. Tämän pitäisi keventää Saksan eläkevakuutuksen taloudellista taakkaa ja luoda enemmän oikeudenmukaisuutta. Samaan aikaan Saksan nykyisessä eläketurvassa, joka perustuu kolmeen pilariin - lakisääteinen eläke, yrityseläke ja yksityinen eläke - on huomattavia aukkoja. Lakisääteinen eläke on valtion rahoittama ja takaa vain toimeentulorajan, kun taas yritys- ja yksityiseläkkeet ovat usein riittämättömiä, koska monet eivät ole tehneet asianmukaisia ​​eläkevarauksia.

Virkamiehille erilaiset määräykset

Virkamiehet saavat sekä lakisääteisiä että yrityseläkkeitä eläkkeen muodossa. Nämä eläkesäännökset ovat keskeinen kohta keskustelussa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sillä esimerkiksi virkamiehet joutuvat maksamaan eläkkeestään täyden veron, kun taas eläkeläisiä verotetaan vain osittain. Lisäksi virkamiehet rahoittavat sairausvakuutuksensa yksityisesti, toisin kuin useimmat laillisesti vakuutetut eläkeläiset.

Käynnissä olevassa keskustelussa eri poliittiset puolueet ovat tehneet virkamieseläkkeiden uudistusehdotuksia. Taloudellisen kokonaiskehityksen arvioinnin asiantuntijaneuvosto on esittänyt, että vasta palkatut virkamiehet sisällytettäisiin lakisääteiseen eläkevakuutukseen (GRV) ja heille myönnettäisiin myös yrityseläke. Näillä ehdotuksilla pyritään saavuttamaan pitkän aikavälin taloudellista helpotusta ja hillitsemään yleishyödyllisiä menoja. Sekä vihreät että SPD tukevat näitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lähestymistapoja ja vaativat kokonaisvaltaisia ​​uudistuksia.

Poliittiset reaktiot ja tulevaisuuden näkymät

Poliittinen maisema on kuitenkin jakautunut. Vasemmisto kannattaa yhtenäistä eläkejärjestelmää kaikille, kun taas FDP suhtautuu epäilevästi virkamiesten yleiseen sisällyttämiseen GRV:hen ja suosii rahastoivaa mallia. AfD puolestaan ​​vaatii poliitikkoja maksamaan GRV:lle ja ehdottaa virkamiehen aseman rajoittamista suvereeneihin tehtäviin. Kun otetaan huomioon kasvava eläkemeno, jonka odotetaan nousevan 1,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2040 mennessä, uudistuksista käytävä keskustelu on keskeinen rooli vaalikampanjassa ja eläkejärjestelmän jatkosuunnittelussa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 81,4 % väestöstä kannattaa vasta palkattujen valtion työntekijöiden sisällyttämistä GRV:hen. Tämä korostaa monien kansalaisten toivetta oikeudenmukaisemmasta eläkejärjestelmästä, joka hyödyttää kaikkia ammattiryhmiä ja voisi lisätä poliittisten päättäjien painetta ryhtyä asianmukaisiin toimiin.