Valtava alijäämä liittovaltion virastossa: työttömyys ennätyskorkealla!

Valtava alijäämä liittovaltion virastossa: työttömyys ennätyskorkealla!

Liittovaltion työvoimavirastolla on suuria alijäämiä, jotka johtuvat lisääntyneestä työttömyydestä ja lyhennetystä työajasta. Bundestagin budjettivaliokunnalle perjantaina toimitetun tuoreen raportin mukaan vuodelle 2023 odotetaan yli 2,3 miljardin euron alijäämää. Ongelmaa pahentaa liittohallituksen nykyinen syksyn ennuste, joka ennustaa työttömyyden olevan 2,94 miljoonaa vuonna 2025, mikä on korkeampi kuin aikaisempi arvio 2,76 miljoonaa. Vuodeksi 2024 liittovaltion virasto aikoo kasvattaa menojaan 2,46 miljardilla eurolla alun perin ennustettua enemmän, mikä viittaa työmarkkinoiden jatkuviin haasteisiin.

Liittovaltion viraston tulot kehittyvät "suurelta osin suunnitelmien mukaan", mutta työttömyys-, lyhytaikatyö- ja maksukyvyttömyysetuuksien kustannukset ovat nousseet jyrkästi. Erityisesti maksukyvyttömyysrahojen maksut nousivat 23,5 prosenttia 630 miljoonaan euroon, mikä osoittaa selvästi yritysten konkurssien lisääntymisen. Menojen lisääminen on tarpeen myös aktiiviselle työmarkkinapolitiikalle: 3,82 miljardista 4,36 miljardiin euroon vuonna 2024.

Aktiivinen ja passiivinen työmarkkinapolitiikka

Tämän kehityksen yhteydessä työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa jatkuvasti. Tämä sisältää kaikki toimenpiteet, jotka vaikuttavat tarjontaan ja kysyntään työmarkkinoilla. Tehdään ero aktiivisen ja passiivisen työmarkkinapolitiikan välillä. Aktiivisella työmarkkinapolitiikalla pyritään saamaan työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja iäkkäät työntekijät takaisin työelämään. Historiallisesti se on suunniteltu taistelemaan työttömyyttä vastaan, usein ohjelmien, kuten työllisyyden ja ammattitaitokoulutuksen, kautta.

Toisaalta on olemassa passiivista työmarkkinapolitiikkaa, joka lievittää työttömyyden taloudellisia seurauksia palkankorvausetuilla, kuten työttömyysetuilla ja lyhytaikaiset työetuilla. Aikana, jolloin julkiset resurssit ovat niukat ja työpaikat vähenevät, aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehokkuus kyseenalaistetaan yhä enemmän. Niiden toimenpiteet hyödyttävät usein vain tiettyjä ryhmiä, kun taas työttömien henkilökohtainen vastuu korostuu esimerkiksi vähentämällä palkankorvausetuuksia.

Eurooppalaiset vaikutukset työmarkkinoihin

Työmarkkinapolitiikasta vastaavat lainsäätäjän lisäksi liittovaltion työvoimavirasto, työnantajajärjestöt ja ammattiliitot. Myös Euroopan unionilla on kasvava rooli erityisesti työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien asetusten kautta. Toukokuusta 2011 lähtien Saksan työmarkkinat ovat olleet avoinna Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansalaisille, millä on erilaisia ​​vaikutuksia kansalliseen työmarkkinapolitiikkaan. Tämä tapahtuu jäsenvaltioiden vaihtelevien sosiaalipoliittisten standardien ja perinteiden taustalla.

Liittovaltion työvoimaviraston kohtaamat haasteet eivät heijastu ainoastaan ​​talousennusteisiin, vaan myös tarpeeseen suunnitella nykyaikainen ja tehokas työmarkkinapolitiikka. Kuten kehitys osoittaa, kohdennettu tuki heikommassa asemassa oleville ryhmille ja sopeutuminen eurooppalaisiin puite-oloihin ovat olennaisia.

Liittovaltion tuleva 11,9 miljardin euron likviditeettiapu vuoteen 2029 mennessä voisi auttaa keventämään liittovaltion viraston taloudellista taakkaa ja varmistamaan työmarkkinoiden kriittisen vakauttamisen. Nähtäväksi jää kuitenkin, miten tilanne kehittyy dynaamisissa markkinaolosuhteissa.

Lisätietoja Saksan työmarkkinapolitiikan vaikutuksista ja mekanismeista löytyy kattavasta julkaisusta Taloustieteen sanakirja ja yksityiskohtainen analyysi Viranomaisten peili.