Rostockin taloudellinen romahdus: 40,9 miljoonan euron alijäämä – mitä nyt?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Rostockin kaupungin taloudellinen alijäämä on 40,9 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Syynä ovat sosiaalisten kustannusten nousu ja tulojen lasku.

Die Stadt Rostock meldet ein Finanzdefizit von 40,9 Mio. Euro für 2024. Ursachen sind steigende Sozialkosten und sinkende Einnahmen.
Rostockin kaupungin taloudellinen alijäämä on 40,9 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Syynä ovat sosiaalisten kustannusten nousu ja tulojen lasku.

Rostockin taloudellinen romahdus: 40,9 miljoonan euron alijäämä – mitä nyt?

Rostockin kaupunginhallinto on esittänyt asukkaille selvityksen vuoden 2024 alustavasta tilinpäätöksestä. Kaupungin talousbudjetissa on 40,9 miljoonan euron alijäämä 10 miljoonan euron lainojen takaisinmaksun jälkeen. Budjetti oli alun perin tappiollinen 35,3 miljoonaa euroa. Tämä tappio on huonoin vuositulos sitten vuoden 2004.

Taloussenaattori tohtori Chris von Wrycz Rekowski huomauttaa, että valtakunnallinen kuntatalouden kriisi on saavuttanut myös Rostockin. Negatiivisen tuloksen syitä ovat kasvaneet sosiaaliset rasitteet, korkeat työehtosopimukset, pysähtynyt talous ja alemmat verotulot. Lisäksi väestölukuja ja talousennusteita tarkistettiin alaspäin. Samalla kun kaupungin voittoa jakavat yritykset vähenevät, niiden rahoitustarpeet kasvavat.

Kaupunginhallinnon toimenpiteet

Haasteisiin vastatakseen kaupungin hallinto suunnittelee hallinnon tehostamista sekä henkilöstö-, vuokra-, materiaali- ja energiakustannusten optimointia. Lisäksi vaaditaan kuntatalouden perusteellista uudelleenjärjestelyä. Myönteistä tässä yhteydessä on, että vuonna 2024 toteutettiin investointeja 112,8 miljoonalla eurolla, mikä on uusi ennätys. Nämä investoinnit ylittävät aikaisempien vuosien keskiarvon ja ovat mahdollistaneet kaupungin infrastruktuurin kunnostamisen ja laajentamisen.

Laajemmassa yhteydessä Nordrhein-Westfalenin kuntataloutta koskeva tutkimus valaisee monien kuntien rakenteellisia ongelmia. IW Köln raportoi, että kulukorvauksilla ja yleisillä määrärahoilla maasta on voimakkain negatiivinen vaikutus velkaan. Lisäksi investoinnit ja tulonsiirtomaksut lisäävät merkittävästi velkaa, kun taas suuremmilla verotuloilla on pienempi vaikutus.

Tutkimus korostaa, että ennen koronapandemian puhkeamista pullonkaulat kuntien budjeteissa olivat vähentyneet. Nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi suositellaan toimenpiteiden yhdistelmää, joka sisältää myös liittovaltion tai osavaltion hallitusten korkeampia sosiaaliturvamaksuja. Myös ehdotetun 450 miljardin euron sijoitusrahaston pitäisi helpottaa kuntien taakkaa.