Sveitsi puuttuu kulutukseen: EP27-apupaketti herättää kohua!

Sveitsi puuttuu kulutukseen: EP27-apupaketti herättää kohua!

Sveitsi kohtaa tällä hetkellä valtavia finanssipoliittisia haasteita, jotka johtuvat osittain väestörakenteen muutoksista ja jatkuvista sotilaallisista turvallisuustarpeista. Toisin kuin Ranskan, Saksan, Yhdysvaltojen ja Italian kaltaiset maat, Sveitsi näkee itsensä sitovana velkajarrun, jonka mukaan liittohallitus voi kuluttaa vain sen verran kuin se ottaa vastaan. Tämä asetus pakottaa Sveitsin tiukasti valvomaan menojaan, mikä näkyy äskettäin lanseeratussa EP27-apupaketissa, jonka tavoitteena on vähentää menoja lähes 3 miljardilla frangilla 28 prosentilla. 98 miljardin frangin kokonaisbudjetilla, esim Economiesuisse raportoitu.

EP27 kohtaa poliittista vastustusta, mutta budjettikurin tarve on kiistaton. Korkeat velat lisäävät korkotaakkaa, mikä rajoittaa Sveitsin taloudellista joustavuutta. Maat, joissa on korkea velka, kuten Ranska ja Yhdysvallat, käyttävät suuren osan tuloistaan ​​velkakorkoihin, mikä puolestaan ​​vaikuttaa investointeihin avainaloilla, kuten koulutus, infrastruktuuri ja turvallisuus. Toisaalta Sveitsissä alhainen velkaantuneisuus mahdollistaa taloudellisten prioriteettien joustavan asettamisen.

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja velkajarru

Velkasääntöä koskeva keskustelu pyörii myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ympärillä. Nykyinen velkapolitiikka asettaa taakan tuleville sukupolville, jotka joutuvat maksamaan takaisin tänään otetut velat. Kestävä finanssipolitiikka ei ainoastaan ​​edistä väestön, sijoittajien ja luottoluokituslaitosten luottamusta, vaan se on myös ratkaisevan tärkeää valtion vakauden kannalta. On selvää, että velkajarru auttaa Sveitsiä estämään mahdollisen velkakierteen ja asettamaan tarvittavat prioriteetit varmistaakseen, että kansallinen talous pysyy vakaana myös kriisiaikoina.

Taloudellisten haasteiden hallitsemiseksi tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla velkajarrun uudistusmalli sisältää ehdotuksia, joissa julkinen kulutus ja tarvittavat investoinnit erotetaan toisistaan. Uudistuksella voitaisiin muun muassa vapauttaa julkisen sektorin palkankorotukset velkarajoista ja lisätä julkisia investointeja, jotka edistävät taloudellista suorituskykyä ja pitkän aikavälin vaurautta. Tutkimukset osoittavat, että 100 koulutukseen panostettu euro voi johtaa 200-300 euron verotuloihin. Siksi kriitikot vaativat kultaisen säännön palauttamista, joka varmistaa, että nettoinvestointien on pysyttävä jatkuvasti positiivisena pääomakannan ja kilpailukyvyn takaamiseksi. DIW analysoitu.

Valtion tulevan suorituskyvyn osalta on otettava huomioon myös haasteet, kuten väestörakenteen muutos ja digitalisaation kiihtyvä tahti. Investointien asianmukainen hallinta on välttämätöntä nykyisen usean sadan miljardin euron julkisen pääomakannan poistamiseksi. Ehdotukset sisältävät myös rajan julkisille kulutusmenoille, kun taas sosiaalimenot, kuten eläkkeet, pitäisi sulkea pois.

Nykyiset rahoitusehdot ovat hyväksyttäviä, koska liittohallitus saa parhaillaan hyvät edellytykset velanhoitoon. Koron tai velan kasvu voi kuitenkin lisätä merkittävästi korkotaakkaa ja rajoittaa Sveitsin rahoitusmahdollisuuksia. Viime kädessä on tärkeää kehittää kattava ja läpinäkyvä lähestymistapa, jonka avulla Sveitsi voi sekä noudattaa velkajarrua että investoida tulevaisuuteen.