Sairausilmoitusten voimakas kasvu: AOK:n vuoden 2023 poissaoloraportti osoittaa huolestuttavan trendin
AOK havaitsi vuoden 2023 poissaoloraportissaan yrityksissä mielenterveysongelmista johtuvien sairaslomien jyrkän kasvun. Nykyisen analyysin mukaan mielenterveysongelmista johtuvat sairausilmoitukset lisääntyivät 48 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2022, kun taas kaikissa muissa sairausryhmissä 35 prosenttia. Vaikutus vaikutti erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen, "julkisen hallinnon/sosiaalivakuutuksen" ja "pankkien/vakuutusyhtiöiden" ammatteihin. Muihin sairauksiin verrattuna mielenterveysongelmiin liittyy usein pidempiä poissaolojaksoja. Vuonna 2022 mielisairaudet kestivät keskimäärin 29,6 päivää, kun esimerkiksi hengityselinten sairaudet vain 7,1 päivää. Tieteellisen AOK:n kysely...

Sairausilmoitusten voimakas kasvu: AOK:n vuoden 2023 poissaoloraportti osoittaa huolestuttavan trendin
AOK havaitsi vuoden 2023 poissaoloraportissaan yrityksissä mielenterveysongelmista johtuvien sairaslomien jyrkän kasvun. Nykyisen analyysin mukaan mielenterveysongelmista johtuvat sairausilmoitukset lisääntyivät 48 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2022, kun taas kaikissa muissa sairausryhmissä 35 prosenttia. Vaikutus vaikutti erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen, "julkisen hallinnon/sosiaalivakuutuksen" ja "pankkien/vakuutusyhtiöiden" ammatteihin.
Muihin sairauksiin verrattuna mielenterveysongelmiin liittyy usein pidempiä poissaolojaksoja. Vuonna 2022 mielisairaudet kestivät keskimäärin 29,6 päivää, kun esimerkiksi hengityselinten sairaudet vain 7,1 päivää.
Myös Tieteellisen AOK:n kysely osana 2023 poissaoloraporttia osoittaa, että monet työntekijät kärsivät henkisestä stressistä. Uupumus, viha, ärtyneisyys ja välinpitämättömyys ovat yleisimpiä työn yhteydessä mainittuja valituksia. 78 prosenttia kyselyyn vastanneista valittaa uupumusta, 75 prosenttia vihaa ja ärsytystä ja 66 prosenttia välinpitämättömyyttä. Vaikka arvot ovat hieman laskeneet edellisiin vuosiin verrattuna, ne ovat edelleen pandemiaa edeltävän tason yläpuolella.
Tutkimus osoittaa myös, että 47 prosenttia työntekijöistä kokee vahvoja tai erittäin voimakkaita muutoksia yrityksissään sekä pandemian että teknologian kehityksen seurauksena. 35 prosenttia pelkää tulevaisuutta koko yhteiskunnan tilanteen suhteen, kun taas vain 8 prosenttia pelkää tulevaisuutta työnantajansa suhteen. Selvityksen mukaan työntekijöiden kestävinä pitämillä yrityksillä on vähemmän poissaoloja töistä. Nämä työntekijät olivat sairauden vuoksi poissa keskimäärin 11,6 päivää kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana, kun taas tulevaa elinkelpoisuuttaan huonommin arvioineiden työntekijöiden keskiarvo oli 16,2 päivää.
Mielenterveysongelmista johtuvien sairasilmoitusten lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin ja rahoitusalaan. Yritykset voivat kohdata lisääntyviä seisokkeja, mikä voi johtaa tuotannon viivästyksiin ja taloudellisiin tappioihin. Lisäksi sairauspalkkojen ja edustustojen henkilöstökustannukset kasvavat. Työntekijöiden lisääntynyt henkinen stressi voi vaikuttaa myös työtyytyväisyyteen, työn laatuun ja työilmapiiriin. Siksi on yhä tärkeämpää panostaa työpaikan terveyden edistämiseen ja tarjota toimenpiteitä stressin ehkäisemiseksi ja psykologisen tuen antamiseksi.
Ruhr Nachrichtenin raportin mukaan [lähde](https://www.ruhrnachrichten.de/ueberregionales/ Fehlzeiten-report-2023-aok-starker-stieg-von-krankmelden-psychische-kranken-w796643-2000973412/
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.ruhrnachrichten.de