Nousevat hinnat: Miksi yhä vähemmän saksalaisia ​​käy ravintoloissa

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Nousevat hinnat ja inflaatio estävät saksalaisia ​​käymästä ravintoloissa. Ota selvää, miksi monet ovat taloudellisesti rasittuja.

Nousevat hinnat: Miksi yhä vähemmän saksalaisia ​​käy ravintoloissa

Yhä vähemmän saksalaisia ​​käy säännöllisesti ravintoloissa. Tähän on useita syitä, joihin vaikuttavat merkittävästi korkea inflaatio ja siihen liittyvät hinnankorotukset. Tekijän raportin mukaan siru 80 prosenttia kyselyyn vastanneista näkee ravintoloiden hintojen nousun tärkeimpänä syynä siihen, miksi he syövät harvemmin. Pelottava kuva, joka paljastaa kuinka paljon taloudelliset olosuhteet vaikuttavat ihmisten vapaa-ajan käyttäytymiseen.

Lisäksi 37 prosenttia vastaajista mainitsi henkilökohtaisen taloudellisen tilanteensa. Monet joutuvat harkitsemaan menojaan uudelleen jatkuvan inflaation vuoksi. Tämä inflaatio on saavuttanut korkeimman tason 70 vuoteen, ja keskimääräinen hinnannousu oli 7,9 prosenttia vuonna 2022 ja huippu 8,8 prosenttia marraskuussa 2022. Deutschlandfunk raportoitu. Elokuuhun 2023 asti inflaatio oli 6,1 prosenttia.

tyytymättömyyttä ja mukavuutta

Taloudellisten näkökohtien lisäksi myös laadulliset tekijät vaikuttavat. 22 prosenttia kyselyyn osallistuneista on tyytymättömiä ravintoloiden palveluun ja laatuun. Tätä tyytymättömyyttä lisää paikallisten omistajien tarve säästää kustannuksissa. Tuotantohyödykkeiden ja raaka-aineiden hintojen nousu joutuu viime kädessä siirtämään kuluttajien maksettavaksi, mikä usein johtaa palvelun laadun heikkenemiseen.

Toinen syy ravintolakäyntien vähenemiseen on kotona syömisen mukavuus, jonka 14 prosenttia vastaajista mainitsi. Kun ruoanlaitto kotona nähdään halvempana vaihtoehtona, ruokailu jää usein sivuun. Lisäksi 15 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti välttävänsä ravintoloissa käymistä muista, määrittelemättömistä syistä.

Inflaation vaikutukset

Korkea inflaatio ei johda pelkästään ravintolakäyntien vähenemiseen, vaan sillä on myös vakavia taloudellisia seurauksia. Ostovoiman heikkeneminen näkyy erityisesti pienituloisille. Normaalipalkat nousivat vain 2,7 prosenttia vuonna 2022, kun taas kuluttajahinnat nousivat jyrkästi, mikä johti 4,7 prosentin reaalipalkkojen laskuun. Tässä yhteydessä liittovaltion hallitus on jo hyväksynyt kolme hätäpakettia vähentääkseen kansalaisten taakkaa.

Kireä taloustilanne on johtanut myös Saksan bruttokansantuotteen (BKT) ennusteeseen vuodelle 2023, jonka odotetaan laskevan 0,5 prosenttia. Nämä taloudelliset haasteet saavat ihmiset miettimään tarkasti, mihin he käyttävät rahansa – ja usein valinta on paikallisia ravintoloita vastaan.