Verokista koalitiosopimuksessa: Kuka maksaa tulevaisuuden?

11.4.2025 analysoitiin yksityiskohtaisesti unionin ja SPD:n kantoja verojen ja rahoituksen suhteen. Vaikka SPD puhuu "lisätaakasta huipputuloisille", CSU:n johtaja Markus Söder sulkee pois veronkorotukset. Koalitiosopimus lupaa helpotusta, mutta ilman veronkorotuksia. Monet työryhmän ideat jäävät toteuttamatta, ja solidaarisuuslisä pysyy voimassa, vaikka unioni haluaakin sen poistavan. SPD halusi myös uudistaa perintöveroa, mutta se ei ole koalitiosopimukseen kiinnitetty.

Koalitiosopimus sisältää lupauksia työntekijöiden tuloverorasituksen keventämisestä, vaikka tarkemmat yksityiskohdat ovat epäselviä. Sopimuksessa on vahva unionin allekirjoitus, ja se keskittyy yhtiöverouudistukseen. CDU:n johtaja Friedrich Merz on luvannut yrityksille "investointivauhtia". Taloustieteilijä Monika Schnitzer Talousasiantuntijaneuvostosta sanoi, että suuret yritykset hyötyvät turbopoistoista. Vaalikampanjalahjoihin käytettävien 500 miljardin euron erityisrahaston mahdollinen käyttö herättää huolta. CSU on integroinut sopimukseen kalliita hankkeita, kuten äitieläkkeet ja maatalouden dieseltuet.

Tärkeitä kohtia koalitiosopimuksessa

Kysymys jää, pystyykö koalitio rahoittamaan hankkeitaan ilman verojen nostamista. SPD:n puheenjohtaja Lars Klingbeil korosti, että kaikki koalitiosopimuksen kohdat on rahoitettava. Sopimus sisältää yhteensä 299 "halua" ja 803 "tahtoa", mutta usein testien muodossa. Eläketaso on tarkoitus turvata 48 prosentissa vuoteen 2031 asti, mikä vaatii lisärahoitusta. CSU suunnittelee myös äitieläkkeen laajentamista, joka maksaa noin viisi miljardia euroa vuodessa. Tämä rahoitetaan verotuloilla ja korotus 100 eurosta 120 euroon lasta kohden.

Toinen hanke koalitiosopimuksessa on "varhaiseläkkeen" käyttöönotto, jossa eläkesäästötilille tulee joka kuukausi kymmenen euroa lasta kohden. Tämä hanke voisi maksaa yli 80 miljoonaa euroa vuodessa ja sen on määrä tulla voimaan vuonna 2026. Merz korosti, että verorahojen vastuullinen käyttö ja vankka liittovaltion budjetti ovat välttämättömiä. Kaikki hankkeet ovat rahoitusta.

Lisäksi osana koalitiosopimusta määrättiin, että turvapaikanhakijoiden hylkäämisen EU:n ulkorajoilla tulisi olla mahdollista yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa ilman, että tämä vaikuttaa turvapaikkaoikeuteen. Säännöllinen kansalaisuusaika on viisi vuotta, ja pakolaiset, joilla on rajoitettu suojeluasema, eivät saa tuoda perheenjäseniä kahteen vuoteen. Kiistanalainen "lämmityslaki" on tarkoitus peruuttaa ja korvata uudella rakennusenergialailla, joka tulisi suunnitella joustavammaksi.

Lisäksi suunnitellaan etuuksien vähentämistä kansalaisten eduksi; jos kohtuullinen työ hylätään toistuvasti, voi tapahtua "etujen täydellinen peruuttaminen". Kansalaisetua kutsutaan jatkossa "työnhakijan perusturvaksi". Ensi vuodesta alkaen on suunniteltu 15 euron tuntipalkka, mikä on toinen tärkeä askel koalitiosopimuksessa.