USA vs. Sveitsi: Kuka voittaa verosodan vähimmäisverosta?

USA vs. Sveitsi: Kuka voittaa verosodan vähimmäisverosta?

Nykyinen veropolitiikan kehitys Yhdysvalloissa ja Euroopassa aiheuttaa epävarmuutta kansainvälisellä tasolla. Trumpin hallinto keskittyy tällä hetkellä enemmän tulleihin ja vähemmän veropolitiikkaan. Presidentti Trump ilmoitti virkaanastuessaan peruuttavansa kaikki aikaisemmat sitoumukset OECD:n vähimmäisverosta. Tämä herättää kysymyksiä tulevasta yhtiöverotuksesta erityisesti yhdysvaltalaisten yritysten osalta, joita saatetaan mahdollisesti verottaa epäoikeudenmukaisesti.

USA vaatii seuraamuksia valtioille, jotka heidän mielestään verottavat yhdysvaltalaisia ​​yrityksiä epäoikeudenmukaisesti. Kohtuuttomana pidettyjä veroja ovat toissijainen kansainvälinen lisävero (UTPR) ja digitaalisten palveluiden verot (DST). Mielenkiintoista on, että Sveitsi on jo ottanut käyttöön vähimmäisveron vuodesta 2024 lähtien, mutta ei ole soveltanut UTPR:ää eikä ole ottanut käyttöön DST:tä. Tämä saattaa asettaa Sveitsin vaikeaan asemaan, koska se luottaa sekä verojärjestelmän tunnustamiseen OECD:n vähimmäisveroa vastaavaksi että huoleen oikeudenmukaisesta verotuksesta.

Yhdysvaltain vaatimukset ja kansainväliset reaktiot

Yhdysvallat väittää uskovansa sen vähimmäisverojen olevan yhtä tehokkaita kuin OECD:n verot. Maa vaatii selkeää sääntelyä verojärjestelmien rinnakkaiselolle, joka pitäisi ankkuroida vähimmäisveroon vuoden loppuun mennessä. "Yhdysvaltain turvasatama" voisi auttaa vähentämään muihin maihin kohdistuvaa painetta muuttaa verolainsäädäntöään.

Nämä vaatimukset ovat haaste niille 55 maalle, jotka ovat parhaillaan panemassa täytäntöön OECD:n vähimmäisveroa. Yhdysvaltalaisten yritysten kansainväliseen verotukseen liittyy oikeudellisia epävarmuustekijöitä ja kysymyksiä. Niihin voitaisiin tietyin edellytyksin kohdistua myös kansainvälisiä verovelvoitteita. Vaikka kotimainen lisävero ei ole Yhdysvaltojen prioriteetti, yhdysvaltalaisiin yrityksiin sovelletaan Yhdysvaltain vähimmäisveroa, mikä vaikeuttaa entisestään kansainvälistä verotusta.

Euroopan tilanne

Euroopassa EU:n jäsenvaltiot omaksuvat odottavan lähestymistavan, kun taas kulissien takana käydään keskusteluja. EU-maihin kohdistuu paineita, koska monet niistä ovat jo sisällyttäneet UTPR:n kansalliseen lainsäädäntöönsä. Esimerkiksi useat maat, kuten Ranska, jossa digitaalisten tuotteiden 3 %:n DST, ja Italia, jossa digitaalisten tuotteiden osuus on 3 %, ovat jo toteuttaneet toimenpiteitä, kun taas toiset, kuten Belgia ja Tšekki, työskentelevät myös DST:n käyttöönottamiseksi.

• Österreich: DST von 5%, implementiert am 1. Januar 2020.
• Frankreich: DST von 3% und 1,20%, retroaktiv seit dem 1. Januar 2019.
• Italien: DST von 3%, implementiert am 1. Januar 2020.
• Schweiz: DST von 4% auf Bruttoeinnahmen, seit dem 1. Januar 2024.

Huolet siitä, että Yhdysvaltojen uudet rangaistustoimenpiteet voivat vaikuttaa erityisen voimakkaasti EU:n yrityksiin, ovat läsnä kaikkialla. Yhdysvaltain kongressi työstää myös uutta verouudistusta, joka voi sisältää myös rankaisevia verotoimenpiteitä. Sveitsin tehtävänä on varmistaa oikeudellisesti turvalliset ratkaisut meneillään olevissa OECD-keskusteluissa epävarmuustekijöiden minimoimiseksi.

Kaiken kaikkiaan nykytilanne viittaa siihen, että veropoliittiset toimenpiteet säilyvät kansainvälisesti kiistanalaisena. Kysymys eri verojärjestelmien rinnakkaiselosta voi olla kauaskantoisia seurauksia yrityksille ja valtioille.