Kuinka tekoäly uhkaa luottamusta tietoon

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Valtiovarainministeri Bayaz ja prof. Stöcker keskustelevat tekoälyn vaikutuksesta tietoluottamukseen ja demokratiaan 21.5.2025.

Kuinka tekoäly uhkaa luottamusta tietoon

Aikana, jolloin tekoäly (AI) löytää tiensä yhä enemmän tiedonkulkuun, kysymys totuudesta ja tiedon luottamuksesta on tulossa erittäin ajankohtaiseksi. Keskustelussa, johon osallistuivat valtiovarainministeri Danyal Bayaz ja asiantuntija prof. Christian Stöcker, kävi ilmi, kuinka paljon digitaalinen yleisö muuttuu ja mitä haasteita tämä tuo mukanaan yhteiskunnalle. FM Baden-Württemberg raportoi, että julkisten tosiasioiden eroosio ja disinformaation uudet ulottuvuudet olivat keskeisiä aiheita keskustelussa.

Stöcker ja Bayaz keskustelivat muun muassa psykologisten vaikutusten roolista ja toimenpiteistä, joita sekä valtio että yksittäiset kansalaiset voivat tehdä tämän ongelman torjumiseksi. Tavoitteena on edistää sosiaalista joustavuutta digitaaliaikana ja vahvistaa luottamusta totuuteen. Aiheeseen liittyvä podcast on saatavilla ilmaiseksi suosituilla alustoilla ja valtiovarainministeriön YouTube-kanavalla.

Sosiaalisen median manipulointi

Luotettavan tiedon saanti on välttämätöntä demokratialle. Tiedonkulutuskäyttäytyminen on kuitenkin muuttunut viime vuosina, mikä on johtanut sosiaalisiin haavoittuvuuksiin. Raportin mukaan Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto Saksan väestön luottamus mediaan oli viime vuonna 47 % ja on siten hieman laskenut, kun taas luottamus hallitukseen on jopa 42 %. Tähän kehitykseen liittyy lisääntyvä sosiaalinen polarisaatio ja muuttuva median kulutuskäyttäytyminen.

Tekoäly nähdään maailmanlaajuisena riskinä, erityisesti väärän tiedon ja disinformaation leviämisen kannalta. Tekoälyteknologiat mahdollistavat automaattisen sisällöntuotannon ja tiedon kohdistetun personoinnin, mikä lisää manipulointimahdollisuuksia. Poliittiset toimijat käyttävät yhä enemmän algoritmisia taitoja hallitakseen käyttäjien verkkokäyttäytymistä ja edistääkseen heidän mobilisoitumistaan. Tämä näkyi erityisesti supervaalivuonna 2024, jolloin sosiaalisen median systemaattista manipulointia käyttivät sekä poliittiset toimijat että strategiset yritykset.

Emotionaalinen aktivointi ja mobilisaatio

Sosiaalisen median algoritmeilla kuratoidulla sisällöllä pyritään maksimoimaan käyttäjien sitoutuminen. Erityisen polarisoiva sisältö synnyttää tunnereaktioita ja voi siten lisätä sitoutumisastetta merkittävästi. Vaikuttajat ovat vakiinnutuneet tässä yhteydessä tärkeiksi toimijoiksi ja heillä on korkea mobilisointipotentiaali. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on erityisesti käyttänyt näitä strategioita levittääkseen viestejään ja lisätäkseen kattavuuttaan.

Manipulointistrategioita ovat muun muassa tekoälypohjainen sisällön manipulointi ja koordinoidut emotionaaliseen aktivointiin perustuvat disinformaatiokampanjat. Korostetaan, että toiminnan koordinointi siirtyy yhä enemmän viestinvälityspalveluiden suljetuille ryhmille. Tämä ei vaikuta ainoastaan ​​poliittisten viestien näkyvyyteen, vaan sillä on myös syvällisiä vaikutuksia demokraattisten mielipiteiden muodostumiseen.

Toimintasuosituksia ja näkemyksiä

Tämän huolestuttavan kehityksen vuoksi toimintasuositukset ovat tarpeen. Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto suosittelee puolueiden käytännesääntöjen käyttöönottoa, julkisia valistuskampanjoita ja useiden sidosryhmien välisen lähestymistavan edistämistä manipuloinnin torjumiseksi. Lisäksi tiedon käyttöä ja algoritmeja koskevien tietojen saatavuutta olisi parannettava avoimuuden lisäämiseksi ja yleisön luottamuksen palauttamiseksi.

Kaiken kaikkiaan molemmat raportit korostavat keskeisiä haasteita, joita tietojen järjestelmällinen manipulointi aiheuttaa tekoälyn aikakaudella. On ratkaisevan tärkeää, että poliitikot, alustan ylläpitäjät ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tekevät yhteistyötä vastatakseen tehokkaasti näihin haasteisiin ja ylläpitääkseen tervettä ja tasapainoista keskustelua.