Rakennuspomo vaatii veronalennuksia: Näin Saksassa asuminen halpenee!

Rakennuspomo vaatii veronalennuksia: Näin Saksassa asuminen halpenee!

L’Immo-podcastissa ZIA:n presidentti Iris Schöberl keskusteli hiljattain asuntorakentamisen haasteista Saksassa. Schöberl huomautti, että valtion osuus uusien asuntojen kustannuksista Saksassa on 37 prosenttia, mikä lisää merkittävästi tuotantokustannuksia. Hän kannattaa innovatiivisia ideoita ja perustavanlaatuista asuntorakentamisen uudistamista sen edistämiseksi.

Hänen argumenttinsa keskeinen kohta on omaisuuden varainsiirtovero, jonka hän pitää merkittävänä kustannustekijänä. Schöberlin mukaan kiinteistöjen varainsiirtoveron alentaminen ei voisi vain vähentää rakennuskustannuksia, vaan myös johtaa liittovaltioiden tulojen kasvuun, koska ne hyötyvät 50 prosentista liikevaihtoveron jaosta.

Korkeat tuotantokustannukset Saksassa

CBRE:n analyysi osoittaa, että uusien asuntojen tuotantokustannukset Saksan kaupungeissa ovat keskimäärin 5 150 euroa neliömetriltä. Kustannuksista lähes kolmannes, noin 1 500 euroa, on veroja ja julkisia maksuja. Tämä on huomattava kustannushaitta verrattuna muihin Euroopan maihin. Tuotantokustannukset vaihtelevat Ranskassa ja Suomessa, joissa ne ovat noin 5 000 euroa kumpikin, ja Puolassa huomattavasti alhaisemmat hinnat 2 130 euroon.

Uusien asuntojen kustannusrakenne Saksassa muodostuu useista tekijöistä. Maa maksaa keskimäärin 1 010 euroa neliömetriltä, ​​mikä on alhaisempi kuin Ranskassa, jossa ne ovat 2 400 euroa Pariisissa. Myös Saksan rakentamisen lisäkustannukset, 490 euroa, ovat korkeammat kuin Hollannissa (420 euroa) ja Puolassa (75 euroa), mikä lisää kokonaisalijäämää entisestään.

Verorasitukset ja kansainväliset vertailut

Erityisen huomionarvoinen näkökohta on valtion aiheuttamien kustannusten suuri osuus Saksassa. Kiinteistöjen varainsiirtoveron lisäksi, joka vaihtelee osavaltiosta riippuen Baijerin 3,5 prosentista Nordrhein-Westfalenin 6,5 prosenttiin, myös muut verot ovat tärkeitä. Kansainvälisessä vertailussa näiden menojen osuus on Hollannissa 35 prosenttia, kun taas muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Ranskassa, noin 20 prosenttia ja Itävallassa jopa 7 prosenttia.

Schöberl kysyy, miksi Saksa ei voi ottaa oppia naapurimaiden menestyksestä, jossa asuinkiinteistöjen liikevaihtoveroastetta on jo alennettu. Nämä näkökohdat ovat tärkeitä, jotta asunnot saataisiin jälleen edullisemmaksi ja saadaan aikaan todellinen käänne asuntorakentamisessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että on selvää, että tulevat kuukaudet voivat olla ratkaisevia Saksan asuntorakentamisen muutoksen käynnistämisessä verohelpotuksilla ja innovatiivisilla tavoilla. Nähtäväksi jää, kuinka poliittiset päättäjät vastaavat näihin haasteisiin.

Lisätietoa tästä aiheesta lukijoiden tulee tutustua analyyseihin Haufe ja CBRE konsultoida.