BGH päättää: Psykoterapiaraportti riittää vuokrasuojaksi!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Vuokralainen voi vastustaa henkilökohtaisesta käytöstä johtuvia irtisanomisia terveydellisten vaikeuksien yhteydessä - myös ilman erikoislääkärin todistusta.

BGH päättää: Psykoterapiaraportti riittää vuokrasuojaksi!

Liittovaltion tuomioistuimen (BGH) äskettäisessä päätöksessä terveydellisten syiden merkitystä vuokralaissa arvioidaan uudelleen. Vuokralainen voi näin ollen vastustaa irtisanomista henkilökohtaiseen käyttöön, jos hän voi esittää oikeudessa pätevät terveydelliset syyt. Asiantuntijan todistus ei ole ehdottoman välttämätön, kuten kävi ilmi tapauksesta, jossa vuokralainen esitti psykoanalyytikon lausunnon. Tämä kuvaus osoitti säännöllisiä psykoterapeuttisia käyntejä ja akuuttia masennusta vuokralaisen puolelta, mutta käräjä- ja aluetuomioistuimet eivät pitäneet tätä riittävänä. He hylkäsivät väitteen perusteettomana ja hyväksyivät häätökanteen. The Raportti Haufelta tukee tätä väitettä ja korostaa, että BGH kumosi tuomion ja palautti asian lisätutkimuksiin.

Päätöksen taustalla on siviililain (BGB) 574 §. Tämän momentin mukaan vuokralaisella on oikeus vastustaa irtisanomista, jos vuokrasuhteen irtisanominen aiheuttaisi kohtuutonta vaivaa. On huomattava, että muutto voi usein aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä vuokralaisille. Vuokralainen on kuitenkin velvollinen selittämään ja toimittamaan todisteet merkityksellisistä olosuhteista yksityiskohtaisesti. Vaikka erikoislääkärintodistusta ei välttämättä vaadita, tarvitaan pätevän lääkärin yksityiskohtainen lausunto terveysriskien perustelemiseksi. Mukaan de.jure Aiheeseen liittyviä päätöksiä on jo 501, mikä osoittaa, kuinka syvälle aihe on ankkuroitu Saksan vuokralakiin.

Seuraukset tuleviin vuokrakiistoihin

Nyt saatavilla olevalla päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia tuleviin vuokrakiistoihin. Aiempia päätöksiä, kuten liittovaltion tuomioistuimen 16. huhtikuuta 2025 terveysongelmia koskevia päätöksiä, voidaan muuttaa uudella oikeuskäytännöllä. Aluetuomioistuin, jolle asia palautettiin, on nyt haasteena selvittää, onko terveydellisen väitteen perusteet todella olemassa. Tähän vaikuttavat myös asiaankuuluvat päätökset, kuten BGH:n päätökset irtisanomisesta henkilökohtaiseen käyttöön ja vuokralaisen vaikeuden asianmukainen huomioiminen. Näissä tapauksissa vuokralaisten ja vuokranantajan etujen huolellinen huomioiminen on yhä tärkeämpää.

Kaiken kaikkiaan BGH:n tuomio osoittaa, että henkilökohtaiseen käyttöön liittyvien irtisanomisten oikeudellinen valvonta terveysnäkökohtien yhteydessä on suoritettava tiukemmin ja eriytetymmin. Nähtäväksi jää, mitä ennakkotapauksia tuleva oikeuskäytäntö tuottaa ja missä määrin ne voivat parantaa vuokralaisten suojaa entisestään.