Vuokrakatto: Hubertz taistelee uusista rakennuksista unionin kritiikistä huolimatta!

Vuokrakatto: Hubertz taistelee uusista rakennuksista unionin kritiikistä huolimatta!

Liittovaltion rakennusministeri Verena Hubertz (SPD) on ottanut selkeän kannan vuokrakatosta käytävässä keskustelussa ja vastustanut unionin kritiikkiä. Hän toteaa, että vuokravalvonta ei johda uusien rakennusten laskuun. Tämä on tärkeä argumentti nykyisessä asuntopoliittisessa keskustelussa, sillä vuokravalvontamääräykset eivät koske uusia rakennuksia. SPD:n poliittiseen pyrkimykseen pidentää vuokravalvontaa vuodesta 2014 vuoteen 2019 on selvää, että tämä aloite kohtaa unionin vastustusta. Hubertz suhtautuu kuitenkin toiveikkaasti mahdollisiin sopimuksiin parlamentissa ja korostaa tarvetta tarjota sijoittajille suunnitteluturvaa. Yritys tänään raportoi, että se haluaa luoda kannustimia investointien edistämiseksi, eikä näe vuokranhallintaa investointien puutteen pääongelmana. Sen sijaan korostetaan, että asuntorakentamisen yleisiä edellytyksiä on parannettava.

Asuntorakentamisen nykytilanne näyttää huolestuttavia trendejä. Erään arvion mukaan valmistuneiden asuntojen määrä laskee tänä vuonna vain 230 000:een, vaikka niitä tarvitaan yli 300 000. Tämä kuvastaa poliittista tietoisuutta asuntorakentamisen ongelmasta, joka tällä hetkellä kasvaa. Viime kuukausina keskustelut normeista poikkeamisesta ja rakennusmaan nopeammasta nimeämisestä ovat kiihtyneet. Hubertz ja hänen puolueensa ovat sitoutuneet "asuntorakentamisen turboon", jonka mukaan rakennusmaa tulee asettaa etusijalle eikä rakennushankkeita vastustaa enää tulevaisuudessa. Tämä asetus on peräisin vuoden 2015 pakolaiskriisistä ja sen tarkoituksena on auttaa ratkaisemaan asuntopula. IWD korostaa, että nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä rakennuslupien määrän vähenemisen torjumiseksi.

Pitkän aikavälin haasteita asuntorakentamisessa

Vuokrakatto suhtaudutaan yhä enemmän kriittisesti, koska se estää pitkän aikavälin investointeja, erityisesti mitä tulee suunniteltuihin indeksivuokrien rajaamistoimenpiteisiin, jotka vaikuttavat uusiin rakennussijoittajiin. Toinen tärkeä kohta on keskittyminen olemassa olevien rakennusten peruskorjaukseen, jossa CO2-päästöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Keskustelu päästötehokkuudesta lisääntyy, kun taas energiatehokkuuden klassiset näkökohdat eivät välttämättä ole enää eturintamassa.

Geopoliittiset ristiriidat ja liittovaltion velkapaketista johtuvat haasteet vaikuttavat myös kiinteistömarkkinoiden korkoihin. Hallituksen esittämän infrastruktuuripaketin pitäisi myös auttaa vakauttamaan tai lisäämään asuinalueiden arvoa. Tässä yhteydessä käy selväksi, että kansainvälisellä pääomalla on suuri merkitys Saksan kiinteistömarkkinoilla. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta kansainvälisten sijoittajien osuus markkinoilla on edelleen suhteellisen alhainen, erityisesti luksussegmentissä, jossa se on alle 10 %. Ulkomaiset sijoittajat ovat kuitenkin välttämättömiä kumppaneina asuntorakentamisessa ja korjausrakentamisessa markkinoiden haasteiden voittamiseksi.