Uusien rakennusten määrä Ala-Saksissa laskee dramaattisesti – mitä seuraavaksi?
Saksan asuntorakentamisen tämän hetken haasteet: Uusien rakennusten määrän väheneminen, vuokrat nousu ja keskittyminen olemassa olevien rakennusten modernisointiin.
Uusien rakennusten määrä Ala-Saksissa laskee dramaattisesti – mitä seuraavaksi?
Epävarmuus asuntorakentamisen markkinoilla Saksassa lisääntyy. VdW Lower Saxony Bremenin johtajan Susanne Schmittin mukaan asuntojen valmistuminen on laskemassa jyrkästi. Hannoverissa pidetyssä vuotuisessa lehdistötilaisuudessa ilmoitettiin, että 180 jäsenyrityksen kokonaisinvestoinnit nousevat lähes 1,3 miljardiin euroon vuonna 2024, kun ne vuonna 2023 olivat 1,2 miljardia euroa. Vuodelle 2023 investointien ennustetaan kuitenkin laskevan noin 1,1 miljardiin euroon. Landlord Guide raportoi asiasta uusien asuntojen rakentaminen laskee edelleen.
Uusien rakennusinvestointien arvoksi arvioitiin viime vuonna 410 miljoonaa euroa, kun taas vuodelle 2024 odotetaan laskevan edelleen 364,5 miljoonaan euroon. Nämä luvut kuvaavat uudisrakentamisen jyrkkää laskua viime vuosina, sillä vuonna 2021 uudisrakennusinvestoinnit olivat lähes 700 miljoonaa euroa. Myös julkisesti tuettu asuminen on kärsinyt: Bremenissä valmistui vuonna 2024 vain 104 rakennusta, mikä on 31 % vähemmän kuin 152 vuonna 2023. Ala-Saksissa valmiiden asuntojen määrä laski 616:sta 418:aan.
Asuntopolitiikan muutos
Keskustelu asuntorakentamisen tulevaisuudesta käy yhä kiivaammaksi. Monet sosiaaliset vuokranantajat ja yksityisomistajat ovat siirtämässä investointejaan uudisrakentamisesta olemassa olevien kiinteistöjen modernisointiin. Nykyiset tutkimukset, kuten VNW:n tekemät, osoittavat, että 88 prosenttia Hampurin sosiaalisista vuokranantajista ei usko, että kunnianhimoista tavoitetta saada 10 000 rakennuslupaa vuosittain voidaan saavuttaa. Tässä yhteydessä GdW raportoi, että omakotitalojen rakennuslupien määrä on laskenut yli 35 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Säännökset, erityisesti laajennettu vuokrakatto, lisäävät haluttomuutta investoida uusiin rakennusprojekteihin. IVD:n puheenjohtaja varoittaa, että tämä asetus pelottaa sekä rakentajia että sijoittajia. Nämä negatiiviset kehityssuunnat tarkoittavat, että 83 % VNW:n tutkimukseen osallistuneista yrityksistä suunnittelee sijoittavansa suurimman osan investoinneistaan olemassa olevien asuntojen peruskorjaukseen uusien rakennushankkeiden sijaan.
Strategiat haasteiden voittamiseksi
Tärkeät aiheet, kuten ilmastonsuojelu ja CO₂:n vähentäminen, ovat nousemassa huomion kohteeksi. "Käytännön polku hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen" -aloite vaatii pragmaattista lähestymistapaa kestävään ilmastonsuojeluun rakennusalalla. Teknologiat, kuten lämpöpumput, aurinkosähkö ja aurinkolämpö, ovat tulossa yhä tärkeämmiksi kerrostalojen rakentamisessa. Samalla arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulee keskittyä olemassa olevan asuntokannan energiasaneeraukseen ja muuttamiseen.
Arkkitehtien ja suunnittelutoimistojen markkinat ovat siksi siirtymässä kohti olemassa olevaa arkkitehtuuria ja energiatehokasta korjausrakentamista. Liittovaltion arkkitehtikamari korostaa, että nykyisen rakennuksen ylläpito ja muuttaminen on kulttuurinen ja tekninen haaste. Poliittiset tavoitteet ja nykyinen markkinatodellisuus eroavat yhä enemmän, mikä vaatii asuntopolitiikan uudelleen miettimistä suunnitteluvarmuuden takaamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kasvavista kokonaisinvestoinneista huolimatta uusien rakennusten määrä on edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Asuntorakentamisen haasteet vaativat toimialan uudelleenajattelua ja nykyaikaistamisen lisäämistä. Asiasta kertoo Housing Industry Today Asuntorakentamisen todellisuus on ristiriidassa poliittisten lähestymistapojen kanssa ja uutta kurssia tarvitaan kipeästi.