Kiinteistöjen uudet verosäännöt: oikeudenmukaisuutta vai byrokratiaa?

Kiinteistöjen uudet verosäännöt: oikeudenmukaisuutta vai byrokratiaa?

Valtiovarainministeriö ehdottaa 3.6.2025 kahta erilaista kiinteistönsiirtotulon veron laskentatapaa. Nämä toimenpiteet ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa kiinteistöalan verolainsäädännön mukauttamiseen ja ovat yhteydessä vallitsevaan asuntopulaan ja kiinteistömarkkinoiden jatkuvaan kehitykseen.

Ensimmäisessä ehdotetussa menetelmässä verotettavaan tuloon sovelletaan 20 prosentin verokantaa. Tämä vastaa myyntihintaa vähennettynä kiinteistön kokonaiskustannuksilla. Vaihtoehtoisesti tarjotaan toinen menetelmä, joka sisältää 2 % siirtohinnasta, jos ostohintaa ja kustannuksia ei voida määrittää. Näiden ehdotusten kehystä täydentää vuoden 2024 maalaki, jonka mukaan verotettava tulo maankäyttöoikeutta luovutettaessa tulee perustua hinnastossa ilmoitettuun hintaan. Säännösten tarkoituksena on kannustaa ilmoittamaan sopimuksessa todellinen kauppahinta.

Säännöt ja huolenaiheet

On huomionarvoista, että nämä määräykset koskevat yksinomaan maankäyttöoikeuksia; Talojen ja maa-alueiden myyjät voivat edelleen antaa virheellisiä hintoja. Haluttu voittoperusteinen verotusjärjestelmä tulee nähdä oikeudenmukaisempana, koska se vähentää tappiollisen myynnin veropaineita. On myös mahdollista ottaa käyttöön progressiiviset verokannat, jotka riippuvat kiinteistön omistusajasta ja joiden tarkoituksena on hillitä keinottelua ja edistää kestävää markkinakehitystä.

Tämän voittoperusteisen veron kannattavuus on kuitenkin yleinen huoli. Vaikeudet kustannusten määrittämisessä, petoksille alttius ja käsittely ovat avainkohtia, jotka johtivat tämän verohallinnon hylkäämiseen. Kiinteistön luovutusvoittojen aikaisempi 25 %:n verokanta todettiin tehottomana ja poistettiin vuonna 2015. Tällä hetkellä veroa kannetaan yhtenäisesti 2 % luovutushinnasta.

Voittojen verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Yksityisen omaisuuden myynnin verotuksen kannalta EStG:n 23 § on erityisen merkityksellinen. Federal Finance Court (BFH) on toistuvasti käsitellyt tämän kohdan tulkintakysymyksiä, mikä on johtanut soveltamisalan selventämiseen. Näin ollen kiinteistön ostaminen tarkoittaa sen hankkimista omistajaksi kolmannelta osapuolelta. Jos osto tehdään maksutta tai osittain, laillisen edeltäjän osto otetaan huomioon.

Lisäksi on tärkeää huomata, että yksityisiä myyntitapahtumia syntyy, jos oston ja myynnin välinen aika on enintään 10 vuotta. Myös rakennukset ja ulkotilat, jotka on rakennettu tai laajennettu tänä aikana, on otettava mukaan. Viimeaikaisissa BFH:n päätöksissä on myös tehty selväksi, että pakkolunastus ei ole myyntiä, koska se tapahtuu ilman verovelvollisen vaikutusvaltaa, eikä käyttö- ja tuotto-oikeuden korvaamista pidetä EStG:n 23 §:ssä tarkoitettuna myyntinä.

Kiinteistöalan verosäännösten kehitys osoittaa hallituksen pyrkimyksiä sekä luoda läpinäkyvyyttä että kehittää kestävää markkinastrategiaa. Sekä yleisön mielipide että sovellettavan lain tulkinta ovat ratkaisevia haluttujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Lisätietoa aiheesta löytyy täältä Vietnam.vn ja Haufe.de saatavilla.