Uusi kiinteistönsiirtoverolaki: Näin se vaikuttaa kiinteistön ostajiin!

Uusi kiinteistönsiirtoverolaki: Näin se vaikuttaa kiinteistön ostajiin!

1.6.2025 voimaan tullut muutos kiinteistön varainsiirtoverolakiin (GrEStG) tuo mukanaan merkittäviä muutoksia kiinteistöjen luovutusten verotukseen. Tämä verotappioiden vähentämiseen tähtäävä uudistus koskee ensisijaisesti kiinteistöjä omistavien yhtiöiden osakkeiden luovuttamista. äänekäs report.at Varainsiirtovero nousee merkittävästi tällaisissa osakekaupoissa.

Yksi keskeisistä muutoksista on osakekaupan rajan alentaminen 95 %:sta 75 %:iin. Tämä tarkoittaa, että vähintään 75 %:n luovutus kiinteistön omistavan yhtiön osakkeista on veronalaista seitsemän vuoden kuluessa. Lisäksi osakkeiden luovutusten monivuotisnäkymää sovelletaan nyt myös yrityksiin. Myös 74 prosentin osakkeiden siirto yhdelle ostajalle ja 26 prosentin siirto toiselle ostajalle laukaisee myös GrEStin.

Muutoksia verotuksessa

Uudessa asetuksessa otetaan käyttöön myös perusmääritelmä: Kiinteistöyhtiöksi määritellään uudelleen yhtiöt, joiden omaisuus koostuu pääosin kiinteistöistä tai joiden tulot tulevat pääasiassa kiinteistön myynnistä, vuokrauksesta tai hallinnoinnista. Näihin kiinteistöyhtiöihin sovelletaan korkeampaa verokantaa - 3,5 % 0,5 %:n sijaan - sekä erilaista verotusperustetta, joka perustuu käypään arvoon eikä enää kiinteistön arvoon. Nämä liittovaltioiden aloitteesta peräisin olevat kehityssuunnat pyrkivät varmistamaan tehokkaan verotuksen ja torjumaan veronkiertoa osakekaupoilla, kuten esim. juhn.com selitti.

Toinen tärkeä näkökohta lainmuutoksessa on poikkeus osakkeiden luovutuksista lähipiirin sisällä. Näissä liiketoimissa ei ole muutoksia varainsiirtoveron osalta. Esimerkiksi kiinteistöyhtiöksi kuulumattomien yhtiöiden uudelleenjärjestelyihin tai osakkeiden luovutuksiin voidaan edelleen soveltaa edullista 0,5 %:n verokantaa kiinteistön arvon perusteella.

Seuraukset sijoittajille ja yrityksille

Uudistuksella voi olla merkittävä vaikutus kiinteistömarkkinoihin. Ennen lainmuutosta osakkeista oli mahdollista hankkia verovapaasti jopa 94,9 %; Uudet määräykset sulkevat nyt tämän mahdollisuuden. Lisäksi viimeisten 10,1 % henkilöyhtiöiden verovapaan hankinnan määräaikaa pidennettiin viidestä kymmeneen vuoteen. Nähtäväksi jää, mitä konkreettisia vaikutuksia näillä muutoksilla on yritysten ja sijoittajien sijoitusstrategioihin. Jo nyt on kuitenkin selvää, että kiinteistönsiirtojen verotuksen optimointimahdollisuuksia on rajoitettu merkittävästi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen kiinteistöjen varainsiirtoverosäännöstö merkitsee merkittävää kiristymistä, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia paitsi yrityksille myös yksityisille sijoittajille.