Saksan asuntopulalle ei näy loppua. Tilanne pahenee etenkin suurkaupunkialueilla. Esimerkiksi Berliinissä rakennetaan joka vuosi noin 13 000 uutta asuntoa, ja sinne tulee 65 000 ihmistä vuodessa. Mutta useimmille ihmisille asunnon vuokraaminen tai jopa ostaminen on vain unelma, jonka he eivät enää usko toteutuvan monien epäonnistuneiden asuntoetsintöjen jälkeen. Tarjouspulan lisäksi myös kohonneet hinnat ja erityisesti korkeat korot ovat suuressa roolissa: monessa taloyhtiössä asuntorakentamisinvestointi joko ei ole enää budjetissa tai vuokria jouduttaisiin nostamaan niin paljon, ettei se enää normaalille kotitaloudelle ole mahdollista. Konkreettisia seurauksia ovat esimerkiksi vanhuuden köyhyys, nuorten perheiden ongelmat tai ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuuton esteet.
Maaseudulla tilanne on erilainen kuin Berliinissä tai muissa suurissa kaupungeissa. Täällä vuokranantajat kertovat, että he eivät löydä vuokralaisia parhaisiin asuntoihin - esimerkiksi Baijerin alueelta - vaikka toisin kuin Berliinissä, infrastruktuuri esimerkiksi päiväkotien alueella on erinomainen.
Tim-Oliver Müller, Saksan rakennusteollisuuden pääliiton toimitusjohtaja, kertoi Berliner Zeitungille: "Nykyisellä kiinteistöhinnalla ja rakennuskoroilla 80 neliömetrin asunnon suurkaupungista ostava joutuisi tienaamaan 8 000 - 10 000 euroa kuukaudessa. Siihen ei ole varaa."
Luvut ovat huolestuttavia: Asuntorakentamisen tilaukset olivat romahtaneet reaalisesti 23,8 prosenttia jo elokuussa 2022 ja jälleen 6,5 prosenttia tämän vuoden elokuussa, rakennusteollisuuden tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemien lukujen mukaan. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana rakennusalan myynti oli reaalisesti 4,0 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavana aikana ja asuntorakentamisen jopa 10,8 prosenttia. Parannusta ei ole näköpiirissä. Tim-Oliver Müller: "Tilanne asuntomarkkinoilla pahenee paljon. Koska rakennushankkeet on hyväksyttävä ennen tilausten saamista, ja hyväksyntöjen määrä on laskenut kuukausia. Ensi vuonna poliittinen tavoite 400 000 uutta asuntoa jää siis pitkälle, eikä 200 000 asuntoakaan odoteta rakennettavan."
Müller arvostelee liittovaltion toimimattomuutta ja syyttää sitä väärien prioriteettien asettamisesta: "En ymmärrä, miten valtio voi käyttää rahaa niin moneen asiaan, mutta uhkaa epäonnistua asiassa, joka voi johtaa vakavaan sosiaaliseen kriisiin - kun asunnon perusoikeutta ei voida enää taata." Ilmeisesti viimeisimmät kriisineuvottelut eivät ole tuottaneet mitään: "Neljä viikkoa liittohallituksen kanssa pidetyn rakennushuippukokouksen jälkeen emme ole vielä saaneet konkreettista signaalia siitä, miten asioiden pitäisi edetä. En ymmärrä sitä", sanoi yhdistyksen johtaja Müller.
Toimialalla on selkeät käsitykset siitä, kuinka hätätilanteeseen voitaisiin saada helpotusta tulevana vuonna. Müller: "Tarvitsemme KfW:ltä koronalennusohjelman EH55-standardin mukaisille rakennuksille, jotta voimme käsitellä kaikkia jo hyväksyttyjä projekteja, jotka ovat jo hyllyssä." Yhdistyksen päällikkö on vakuuttunut: "Jos asuntorakentamiseen olisi kahden prosentin korkolainaa, voisi ensi vuonna rakentaa kymmeniä tuhansia asuntoja lisää ja vuokrat 20 euron neliömetrin sijaan 10 tai 12 eurolla."
Müller näkee poliittisen toiminnan tarpeen, koska muutoin yritykset kääntyisivät pois asuntorakentamisesta talousnäkymien puutteen vuoksi: "Rakennusalalla ei mene huonosti, mutta asuntorakentamisessa menee huonosti. Jos asuntoja ei rakenneta, niin rakennusyhtiöt ja käsityöläiset menevät muille aloille, kuten peruskorjaukseen tai infrastruktuuriin. Tekemistä riittää."
Tilastokeskus julkaisi merkittävän kasvun koko rakennusalan tilauksissa: elokuussa tilaukset olivat 10,8 prosenttia edellisen kuukauden tason yläpuolella ja edelliseen vuoteen verrattuna jopa 17,5 prosentin todellista kasvua. Tim-Oliver Müller selittää, että rakennusalan tämänhetkisiä talousindikaattoreita on nähtävä kontekstissa: "Tämä positiivinen kehitys tilauksissa on hyvä, mutta se johtuu vain useista suurista hankkeista rautatien rakentamisessa. Tämä on positiivista rautateiden rakentamisen yrityksille, mutta ei voi eikä pidä salata sitä, että asuntorakentamisen tilaukset ovat edelleen laskussa."
Päärakennustoimialan kasvu johtuu toisaalta maa- ja vesirakentamisen tilausten todellisesta kaksinkertaistumisesta - johon pääosin rautatie kuuluu - ja toisaalta tilastollisen pohjavaikutuksen vaikutuksesta, kunhan saapuvat tilaukset laskivat 15,6 prosenttia edellisen vuoden samassa kuussa (elokuu 2022). – Laskut ovat vain heikkenemässä tilastovaikutusten takia, ei siksi, että asuntorakentamisen pohja on saavutettu tai koska poliitikot ovat tehneet tarpeeksi toimenpiteitä, jotta asiat vihdoin kääntyvät, Müller tiivistää tilanteen liiton lausunnossa. "Koko rakennusalan osalta todellinen tilauslasku on edelleen 7,6 prosenttia ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana – vaikka maa- ja vesirakentamisen hyvä kehitys", Müller sanoo. "Siksi ei ole yllättävää, että elokuun myynti osoitti vain todellista pysähtyneisyyttä jo ennestään heikolla luvulla."
Se, että rakennusalan myynti ei ollut vielä huonompi, johtuu myös tilastovaikutuksista; todellisia myynnin laskuja on kuitenkin raportoitu huhtikuusta 2022 lähtien.
