100 miljardia euroa kaupungeillemme: investointien uusi aika!

100 miljardia euroa kaupungeillemme: investointien uusi aika!

Liittovaltion hallitus päätti keskiviikkona tärkeästä askeleesta rahoittaa infrastruktuuri-investointeja Saksassa. Äskettäin perustetusta erityisrahastosta myönnetään yhteensä 100 miljardia euroa tukeakseen valtioita ja kuntia kipeästi kaivatussa infrastruktuurin modernisoinnissa. Nämä investoinnit ovat osa perustavanlaatuista rahoituspolitiikan uudelleensuuntausta, joka tapahtuu vastauksena Saksan liikenneinfrastruktuurin yhä riittämättömämpään tilaan, Hasepost raportoi.

Osana tätä pakettia hyväksytyt uudet lakiehdotukset säätelevät infrastruktuurihankkeiden rahoitusta ja tehokasta budjettiseurantaa. Keskeinen näkökohta on erityisomaisuuden jakaminen, joka jaetaan valtioiden kesken Königstein-avaimen mukaan. Tämä sopimus tehtiin liittokanslerin ja osavaltioiden hallitusten päämiesten välillä.

Infrastruktuurin terveys ja julkiset investoinnit

Investointitarve Saksassa on valtava. Julkiset nettoinvestoinnit ovat vaihdelleet nollan tuntumassa 1990-luvulta lähtien, mikä on johtanut julkisen pääomakannan nykyaikaisuuden heikkenemiseen. Eräs taloustieteilijöiden liitto oli jo vaatinut erityisen rahaston perustamista rahoittamaan julkisia investointeja tilanteen torjumiseksi. Elinkeinoelämän mukaan liikenneinfrastruktuurin kunto on riittämätön ja vaikuttaa kaikkiin liikennemuotoihin. Tämä korostaa toiminnan kiireellisyyttä.

Lakiesitysten mukaan investointitoimenpiteitä rahoitetaan vain, jos ne alkavat 1.1.2025 jälkeen. Lisäksi osavaltiot voivat jatkossa käyttää samaa rakenteellista velkajoustavuutta osana velkajarrua, mikä lisää merkittävästi niiden budjettijoustavuutta. Toimenpiteiden hyväksymismahdollisuus ulottuu vuoden 2036 loppuun, mikä luo pitkän aikavälin suunnitteluhorisontin.

Taloudelliset olosuhteet ja haasteet

Tämän erityisrahaston käyttöönotto kulkee käsi kädessä perustavanlaatuisen perustuslain muutoksen kanssa, joka mahdollistaa kylmät puolustusmenot ja erillisen budjetin infrastruktuuri- ja ilmastonsuojeluun 500 miljardin euron luottoluvalla. Nämä muutokset ovat jo herättäneet erilaisia ​​tulkintoja, joidenkin mielestä se on historiallinen päätös, kun taas toiset näkevät sen uuden hallitsevan koalition poliittisena siirtona.

Neuvoa-antava toimikunta yleisen taloudellisen kehityksen arvioimiseksi (SVR Wirtschaft) on arvostellut näitä toimenpiteitä ja suosittelee myös, että liikenteeseen liittyviä tuloja, kuten kuorma-automaksuja ja ajoneuvoveroja, käytetään enemmän liikenteen infrastruktuurin rahoittamiseen. Myös automaksun käyttöönotosta keskustellaan kestävän käyttäjärahoituksen varmistamiseksi.

Nopea päätös erityisen infrastruktuurirahaston perustamisesta herättää kysymyksiä menojen kohdentamisesta ja täydentävyydestä. Koalitiosopimuksessa määrätäänkin selkeät tavoitteet ja erityiset investointikohteet, joiden avulla varmistetaan näiden toimenpiteiden mielekkyys ja vakaus. Kriitikot varoittavat, että erikoisrahaston varoja voidaan mahdollisesti käyttää jo suunniteltuihin sijoituksiin, mikä heikentäisi todellista tarkoituksellisuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että 100 miljardin euron myöntäminen erityisrahastosta on merkittävä askel kohti julkisesti rahoitetun infrastruktuurin parantamista Saksassa. Nähtäväksi jää, johtavatko asetetut puiteehdot ja valvonta todella toivottuihin tuloksiin.