Altenstadt investoi päiväkotiin ja remontoi Sonnenstrassen!

Altenstadt investoi päiväkotiin ja remontoi Sonnenstrassen!

Altenstadtissa 17.5.2025 Gasthof Janserissa pidetyssä kansalaiskokouksessa pormestari Andreas Kögl esitti erilaisia ​​tärkeitä tietoja kunnan taloudesta. Tyhjistä paikoista huolimatta tarpeeksi kansalaisia ​​saapui ottamaan selvää ajankohtaisista aiheista. Painopiste oli väestössä, budjetissa ja suunnitelluissa investoinneissa. Annettujen tietojen mukaan kunnassa oli vuonna 2024 tasaisesti 3 498 asukasta, jossa syntyi 27 ja kuoli 25.

Hallintobudjetti vuodelle 2024 on noin 8,3 miljoonaa euroa. Suurin tulonlähde oli tuloveromaksu lähes 2,5 miljoonalla eurolla. Vuoden 2024 elinkeinovero oli merkittävästi pienempi, 934 000 euroa, kun se vuonna 2022 oli lähes 2,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2025 ennustetaan nousevan noin 1,5 miljoonaan euroon. Kielteisiäkin puolia oli: yhteisö ei enää saa avainmäärärahaa, kun edellisenä vuonna oli käytettävissä 400 000 euroa.

Investoinnit ja kulut

Suurimmat kulut syntyvät piirimaksusta, joka on lähes 2,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 omaisuusbudjetti on vajaat 3,4 miljoonaa euroa. Merkittävä osa budjetista ohjataan uusiin hankkeisiin, mukaan lukien lähes miljoona euroa uuteen Schwabniederhofenin läpikulkutiehen ja Hohenfurcher Straßeen. Erityistä huomiota kiinnitettiin päiväkodin uuden rakennuksen suunnitteluun ja Sonnenstrassen peruskorjaukseen, jonka kustannuksiksi arvioitiin noin 2 miljoonaa euroa, josta varauksia on jo 400 000 euroa.

Lisäksi julkistettiin vanhan paloaseman tuki 8 000 eurolla ja paloauton (LF) 20 korvaushankinta, johon on suunniteltu 435 000 euron omarahoitus. Pormestari Kögl korosti myös väestörakenteen suunnittelun tarvetta tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Verotuksen puiteehdot

Kuntatalouden yhteydessä on tärkeää valottaa elinkeinoveron ja kiinteistöveron B verotusprosenttien kehitystä vuonna 2024. Näihin verokantoihin kohdistuu merkittäviä muutoksia kuntien aktiivisen talousvalvonnan seurauksena. 14,8 prosenttia kunnista on nostanut elinkeinoveroprosenttiaan, mikä johtuu osittain kattavuusvajeiden kaventamispyrkimyksistä. Myös kiinteistövero B nousi 14 prosenttiyksikköä 568 prosenttiin.

Nämä korotukset eivät ole vain paikallisesti merkittäviä, vaan ne vaikuttavat myös yritysten sijaintivalintoihin Saksassa. Keskimääräinen verorasitus on noin 30 prosenttia, mikä on kansainvälisessä vertailussa yksi korkeimmista. Korkea kaupan verorasitus voi aiheuttaa merkittäviä kilpailuhaittoja monille yrityksille erityisesti palvelualalla, mikä vaikuttaa myös uusien yritysten perustamiseen.

Yhteisöjen taloudellinen tilanne on paineen alla erityisesti palvelukustannusten nousun ja pakolaisten kotoutumisen vuoksi. Liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten on siksi parannettava kuntien taloudellisia resursseja veronkorotusten välttämiseksi. Tämän kehityksen valossa keskustelu verotuskehyksestä on edelleen keskeinen aihe paikallispolitiikassa.