Baijerin kunnat tarvitsevat rahaa: velat kasvavat nopeasti ennätyskorkeaksi!

Baijerin kunnat tarvitsevat rahaa: velat kasvavat nopeasti ennätyskorkeaksi!

Baijerin kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Baijerin kaupunkien, piirien ja kuntien menot kasvoivat 9,2 prosenttia, kun taas tulot kasvoivat vain 5 prosenttia. Tämä johtaa siihen, että kuntien budjetit päätyvät negatiiviselle alueelle, jolloin alijäämä on 396 euroa asukasta kohti. Vertailun vuoksi valtakunnallinen keskiarvo on 321 euroa asukasta kohden, mikä kuvaa Baijerin vaikeaa tilannetta. Kaiken kaikkiaan kuntien rahoitusvaje Saksassa on 24,8 miljardia euroa, mikä on suurin tappio yhdistymisen jälkeen sueddeutsche.de raportoitu.

Merkittävä näkökohta tässä kehityksessä on, että 90–95 prosenttia kuntien menoista on sidottu pakollisiin tehtäviin. Seurauksena on riittämättömät investoinnit tärkeisiin infrastruktuurihankkeisiin, kuten kouluihin, teihin ja kirjastoihin. Baijerin velka on kasvanut keskimääräistä enemmän muuhun Saksaan verrattuna. Kun kuntien arvopaperivelat ja sijoituslainat nousivat valtakunnallisesti 10 prosenttia 1 780 euroon asukasta kohden, kun taas Baijerissa ne kasvoivat 14 prosenttia, jolloin kokonaisvelat olivat 1 564 euroa asukasta kohti. Baijerin velkaantumisaste on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa alhaisempi br.de muistiinpanoja.

Investointiruuhka ja infrastruktuurin puutteet

Riittämättömät investoinnit ovat johtaneet dramaattiseen korjaus- ja investointiruuhkaan. Arvioitu valtakunnallinen tilauskanta on noin 215,7 miljardia euroa. Baijerissa kärsivät erityisesti koulurakennukset: 31 prosenttia kokonaisinvestointikannasta eli noin 67,8 miljardia euroa on tällä alueella. Lisäksi 56 prosenttia kunnista ilmoittaa merkittävistä tai vakavista puutteista koulurakennuksissa. Vaikuttaa myös muihin alueisiin, kuten teiden investointitarve (noin 53,4 miljardia euroa), palo- ja katastrofisuojelu (19,9 miljardia euroa), hallintorakennukset (19,5 miljardia euroa) sekä urheiluhallit ja uimahallit (15,6 miljardia euroa).

Tilanne pahenee, kun niiden kuntien määrä, jotka eivät voi enää taata infrastruktuurinsa kunnossapitoa, kasvaa. Koulurakennusongelmista ilmoittaneiden kuntien osuus nousi 11 prosentista 17 prosenttiin. Teillä ja liikenneinfrastruktuurilla kasvua 26 prosentista 32 prosenttiin. Tässä yhteydessä KfW Bank epäilee, riittääkö liittovaltion erityinen "infrastruktuurirahasto" antamaan ratkaisevaa apua kunnille. Saksan kaupunkiliiton puheenjohtaja vaatii siksi, että varat saadaan nopeasti ja helposti saataville, ja ne on jaettava kunnille kohdennetusti ja epäbyrokraattisesti.