Hyvästi byrokratialle! Yhteisöt saavat suoran pääsyn sijoitusrahastoihin

Hyvästi byrokratialle! Yhteisöt saavat suoran pääsyn sijoitusrahastoihin

Itävallan kunnat kohtaavat merkittäviä helpotuksia investointien käsittelyssä. Kuntien investointiohjelman (KIP) muutos helpottaa huomattavasti pienempien kuntien investointitukien maksamista. Tästä päätti liittovaltion hallitus yhteisymmärryksessä Itävallan kaupunkiliiton ja Itävallan kuntaliiton kanssa. Yksi perustavanlaatuisista muutoksista koskee aiempaa yhteisrahoitusvaatimusta: KIP-rahoitusta saavien kuntien ei enää tarvitse hankkia omia varojaan, mikä parantaa rajusti hakemisen puitteita.

Aikaisemmin 20–50 prosentin yhteisrahoitus oli suuri este pienemmille yhteisöille. Monilla näistä yhteisöistä on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan varoja korkeiden byrokraattisten ja taloudellisten vaatimusten vuoksi. "Muutos tarjoaa suoraa ja epäbyrokraattista apua yhteisösijoituksiin", yhdyskuntayhdistyksen puheenjohtaja Johannes Pressl kuvailee innovaatioita. Uudistuksen tavoitteena on tukea kiireellisesti tarvittavia investointeja ja siten parantaa yhdyskuntien infrastruktuuria kestävästi.

Taloudelliset resurssit ja niiden käyttö

Kaiken kaikkiaan tuleville vuosille on tarjolla merkittäviä varoja: vuodelle 2025 suunnitellaan 211 miljoonaa euroa, 2026 320 miljoonaa euroa, 2027 290,8 miljoonaa euroa ja 2028 60 miljoonaa euroa. Varojen määrä ja niiden jakautuminen yksittäisille yhteisöille ja sijoitusalueille säilyvät ennallaan. Tänä vuonna kunta saa noin 50 miljoonaa euroa, mikä kuvastaa liittovaltion, osavaltion ja kuntien kireää budjettitilannetta, kuten valtiovarainministeri Markus Marterbauer korostaa.

Yksi suurimmista helpotuksista on, että varat lähetetään nyt suoraan yhteisöille ilman hakemusta ja ilman aiemmin tarvittavaa kirjanpitoa. Raportointi varojen käytöstä tehdään vain kunnanvaltuustolle. Tämä vähentää merkittävästi hallinnollista taakkaa sekä liittovaltion että paikallisella tasolla

.

Yhteisöjen vastuu

Pressl korostaa myös kuntien vastuuta verorahojen käsittelyssä. Hän huomauttaa, että varojen tehokasta käyttöä tulee edistää yhteisöyhteistyöllä. "Kuntayhteistyöstä tulisi keskustella uudistusneuvotteluissa liittohallituksen kanssa", Pressl selittää.

Muutokset ovat osa vuoden 2025 talousarvion oheislakia ja ne viedään valtuuston eduskunnan käsittelyyn. Kun päätös on hyväksytty kansallisessa ja liittovaltion neuvostossa, liittovaltion valtiovarainministeriö ilmoittaa kunnille tarkemmat tiedot, erityisesti siirtojen määrät ja päivämäärät. Tietoja uusista määrärahoista voi lähettää suoraan liittovaltion valtiovarainministeriölle.

KIP:n kattavat muutokset ovat ratkaiseva askel kohti tulevaisuutta suuntautuvaa, nykyaikaisen infrastruktuurin vaatimukset täyttävää investointipolitiikkaa kunnissa.

Lisätietoa kunnallisen investointiohjelman innovaatioista ja määrärahoista löytyy raportista kommunal.at ja nettisivuilla oleviin yksityiskohtiin Liittovaltion valtiovarainministeriö.