Liittovaltion budjetti 2025: investointivauhti vai uhkaavat pullonkaulat?
Artikkelissa analysoidaan vuoden 2025 liittovaltion budjettia suunnitellun investointibuumin, rakenneuudistusten ja uusien kasvukannustimien kanssa.
Liittovaltion budjetti 2025: investointivauhti vai uhkaavat pullonkaulat?
Liittovaltion hallitus esitteli tänään liittovaltion vuoden 2025 budjetin, jossa määrätään investointien merkittävästä lisäyksestä. Valtiovarainministeri Lars Klingbeil totesi, että tämä oli tarpeen viime vuosina jatkuvan heikkouden osoittaneen talouden potentiaalisen kasvun lisäämiseksi. Tohtori Florian Schuster-Johnsonin ja Philippa Sigl-Glöcknerin analyysin mukaan kuluvalle vuodelle investointivolyymi on 116 miljardia euroa ja puolustusmenoja 62 miljardia euroa. Tämä on osa kattavaa veropakettia, joka mahdollistaa suuremmat menot puolustukseen, infrastruktuuriin ja ilmastonsuojeluun. Näitä toimenpiteitä tarvitaan kiireesti, koska vuodesta 2027 eteenpäin menojen odotetaan laskevan niillä aloilla, jotka eivät kuulu erityissäännösten piiriin, mikä on finanssikehyksen sanelema. Vuoden 2025 budjetissa on siis selkeä suunta investoinnin lisäämiseen, vaikka suunnittelussa vuoteen 2029 asti ennakoidaan myös aukkoja, jotka ovat 22 miljardia euroa vuonna 2027, 56 miljardia euroa vuonna 2028 ja 66 miljardia euroa vuonna 2029.
Liittohallitus on myös korostanut, että korkokulut voivat laskea noin 5 miljardilla eurolla vuodesta 2025. Korkokulujen odotetaan kuitenkin kasvavan liittovaltion velan kasvun vuoksi. Kotitalouden ohjausmassa on tällä hetkellä noin 24 prosenttia, ja se saattaa pudota alle 5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samalla ennustetaan kasvavaa sosiaalisten tulonsiirtojen, kuten sähkön hintatukien, tarvetta.
Uudistuksen ja strategioiden tarve
Valitun menosuunnitelman perusteella analyysi korosti perustavanlaatuisen budjettiuudistuksen tarvetta. Uudistuksen tulee suunnata talouskasvuun tukitarpeen vähentämiseksi ja korkokustannusten kattamiseksi. Yhdessä ehdotuksessa vaaditaan "Kasvun ja kestävän julkisen talouden toimikunnan" perustamista, johon osallistuisivat keskeiset ministeriöt, kuten valtiovarainministeriö, työministeriö ja elinkeinoministeriö.
Saksan talouden rakenteiden vahvistamiseksi tarvitaan kattavia rakenneuudistuksia. Näitä ovat muun muassa lyhyemmät hyväksymismenettelyt ja pääsy ammattitaitoisempien työntekijöiden käyttöön. Energian hintojen lasku yhdistettynä byrokratian vähentämiseen voisi myös osaltaan vahvistaa Saksaa liiketoimintapaikkana. Välitön investointiohjelma kohdistetuilla investointikannustimilla on tarkoitettu tukemaan maan modernisointia. Suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluu laiteinvestointien poistojen korotus 30 prosentilla vuodessa ja yhteisöveron asteittainen alennus prosentilla vuodessa vuodesta 2028 alkaen 10 prosenttiin.
Hallituksen tavoitteena on alentaa yritysten kokonaisverorasitusta vajaaseen 25 prosenttiin vuodesta 2032, mikä lisää yritysten suunnittelu- ja investointivarmuutta. Tämä on erityisen tärkeää hyväpalkkaisten työpaikkojen turvaamiseksi Saksassa.