Liittovaltiot vaativat investointivauhtia: 500 miljardia euroa erikoisrahastoissa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Osavaltiot vaativat 500 miljardin euron erityisrahaston nopeaa täytäntöönpanoa infrastruktuuriin ja ilmastonsuojeluun.

Liittovaltiot vaativat investointivauhtia: 500 miljardia euroa erikoisrahastoissa!

Saksassa hyväksyttiin perustuslakimuutos, jolla perustetaan 500 miljardin euron erityisrahasto infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun edistämiseksi. Tästä 100 miljardia euroa on varattu liittovaltioille merkittäviin investointeihin. Näiden toimenpiteiden kiireellisyyttä korostavat useat liittovaltiot, erityisesti Hessenin pääministerin Boris Rheinin (CDU) ja Saksin pääministerin Michael Kretschmerin (CDU) johdolla. Rhein vaatii nopeita täytäntöönpanosäännöksiä "suunnittelun kiihdytyspaketin" kokoamiseksi. Kretschmer korostaa epäbyrokraattisen toteutuksen tärkeyttä, sillä investointien tulee virrata teihin, rautateille, energiainfrastruktuuriin, digitalisaatioon ja ilmastonsuojeluun.

Liittovaltion valtiovarainministeri Lars Klingbeil (SPD) aikoo antaa liittovaltion vuoden 2025 budjetin ja erityisrahaston perustamislain hallitukselle 25. kesäkuuta. Kaikkien ministeriöiden on jätettävä säästöehdotukset budjettiinsa ensi maanantaihin mennessä. Saarlandin pääministeri Anke Rehlinger (SPD) tukee Klingbeilin suunnitelmia ja korostaa, ettei investointien saa antaa valua pois, vaan pikemminkin piristää taloutta. Lisäksi on tärkeää suojella kuntien ja valtion budjetteja uusilta rasitteilta, etenkin viimeisimmän veroarvion jälkeen, joka on lisännyt valtioiden ja kuntien taloushuolia.

Infrastruktuuripolitiikan uudistus

CDU/CSU:n ja SPD:n välinen koalitiosopimus tähtää kattavaan uuteen alkuun Saksan infrastruktuuripolitiikassa. Investointiruuhkaa pyritään hillitsemään toimenpidepaketilla, jolla luodaan pohja infrastruktuurihankkeiden nopeammalle toteuttamiselle. Ilmasto- ja muutosrahaston (KTF) kautta on käytettävissä 100 miljardin euron lisämäärä.

Keskeisiä uudistuksia ovat suunnittelu-, hyväksyntä- ja hankintalain uudistaminen, jotta hankkeet voidaan toteuttaa nopeammin ja tehokkaammin. Tavoitteena on yhtenäinen, joustava prosessilaki, joka toimii selkein vastuin ja lyhennetyin prosessein. "Yksi monelle" -menettelylain tarkoituksena on tehdä muodollisista menettelyistä joustavampia ja samalla välttää kaksinkertainen testaus ja ympäristötestaus, joka suoritetaan vain kerran.

Strategiat hankkeiden vauhdittamiseksi

Uudistukset edellyttävät, että uusien uusien rakennusten korvaamiseen ei jatkossa vaadita kaavoitushyväksyntää ja kaava hyväksytään normiksi. Lisäksi tärkeiden hankkeiden toimenpiteiden varhainen käynnistäminen on mahdollista. Korvaus- ja korvaustoimenpiteiden nimeämisen ja verkostoitumisen helpottamiseksi otetaan käyttöön luonnonaluevaatimuslaki. Myös suunnittelu- ja hyväksymisprosessien digitalisointi on keskeinen asia tehokkuuden lisäämiseksi.

Toinen tärkeä asia on hankintalain uudistus. Tämä poistaa julkisten hankintojen jaostojen päätöksistä tehdyn muutoksenhaun lykkäävän vaikutuksen. Tällä pyritään nopeuttamaan infrastruktuurihankkeiden toteuttamista ja varmistamaan julkisten kehittäjien selkeät vastuut ja tehokas projektinhallinta. KPMG-laki korostaa, että on ratkaisevan tärkeää, että kunnat pystyvät rakentamaan osaamista ja vähentämään hallinnollisia esteitä. Näiden kokonaisvaltaisten toimenpiteiden onnistunut toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä liittovaltion, osavaltion ja kuntien välillä.