Liittovaltio suunnittelee investointihyökkäystä 35 miljardilla eurolla!

Liittovaltio suunnittelee investointihyökkäystä 35 miljardilla eurolla!

Liittohallitus suunnittelee kuluvalle vuodelle kattavaa noin 35 miljardin euron investointioffensiivia, joka keskittyy avainalueisiin, kuten ilmastonsuojeluun, nopeaan internetiin sekä koulujen, rautateiden, sairaaloiden ja energiaverkkojen modernisointiin. Valtiovarainministeri Lars Klingbeil (SPD) ilmoitti, että vuonna 2025 investointeihin on käytettävissä yhteensä noin 110 miljardia euroa, mikä vastaa noin 47 prosentin kasvua. Tämä korkea investointitaso ei tulisi säilyttää vain kuluvana vuonna vaan myös tulevina vuosina.

Tämä strateginen suuntautuminen mahdollisti pitkälti unionin, SPD:n ja Vihreiden väliset yhteiset sopimukset ennen hallituksen vaihtoa. Keskeinen kohta näissä sopimuksissa oli velkajarrun keventäminen ja 500 miljardin euron lainarahoitteisen erityisbudjetin luominen infrastruktuurin kunnostukseen. Tämä pääoma asetetaan saataville asteittain 12 vuoden aikana, ja sen tarkoituksena on edistää yksityisten yritysten investointitoimintaa.

Velkajarru ja puolustusmenot

Bundestag hyväksyi 512 kyllä-äänellä ja 206 ei-äänellä kauaskantoisen muutoksen perustuslakiin, joka on vaikuttanut merkittävästi finanssilakiin velkajarrun käyttöönotosta vuonna 2009. Mukana on miljardien arvoinen puolustus- ja infrastruktuurirahasto, joka on 500 miljardia euroa. Myös liittoneuvosto hyväksyi tämän muutoksen kahden kolmasosan enemmistöllä.

Keskeinen osa muutoksessa on puolustusmenojen osittainen vapautus velkajarrusta, joka sisältää myös turvallisuuspoliittiset menot. Velkajarrusta vapautetaan menot, jotka ylittävät yhden prosentin nimellisbruttokansantuotteesta (BKT). Tämä vastaa tällä hetkellä noin 43 miljardia euroa, ja puolustusbudjetin arvioidaan olevan noin 52 miljardia euroa. Vuodesta 2028 alkaen Naton kahden prosentin tavoite rahoitetaan kokonaan perusbudjetista.

Kritiikkiä vihreiltä

Vaikka investointihyökkäyksen suunnitelmat otettiin vastaan ​​myönteisesti, vihreiden riveissä on huolia. He syyttävät valtiovarainministeri Klingbeiliä ja liittokansleri Friedrich Merziä (CDU) perusbudjetin infrastruktuuripotin varojen väärinkäytöstä. Vihreiden varajohtajan Andreas Audretschin mukaan vaalilupauksiin käytetään jopa 50 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriö pitää tätä kritiikkiä kuitenkin perusteettomana ja korostaa, että kaikkia tehtyjä sopimuksia noudatetaan. Osa uudesta pääomasta käytetään myös energian hintojen alentamiseen, vaikka vihreiden mielestä tämä on ongelmallista, koska se voi horjuttaa haluttua investointistrategiaa.

Sijoitukset ilmasto- ja muutosrahastoon

Merkittävä osa taloudellista uudelleenjärjestelyä on ilmasto- ja muutosrahasto (KTF), jolle on määrä saada uudesta infrastruktuuribudjetista yhteensä 50 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Pelätään kuitenkin, että vain puolet tästä summasta on käytettävissä lisäinvestointeihin nykyisen taloussuunnitelman puutteiden vuoksi. Vihreät onnistuivat kuitenkin ajamaan läpi osan tärkeimmistä kritiikistään, mukaan lukien täydentävyyskriteerin käyttöönotto ja ilmastonsuojelun laajempi huomioon ottaminen varainhoitoasetuksissa.

Yhteensä liittovaltioilla on erityisrahastosta käytettävissä 100 miljardia euroa investointeihin. Maiden velkavaran säätelemiseksi määrättiin, että se nostetaan 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Unioni ja SPD ovat myös ilmoittaneet, että velkajarrun lisäuudistus valmistuu vuonna 2025. Asiantuntijakomitea laatii ehdotuksia velkajarrun modernisoimiseksi.

Lue lisää raporteista osoitteesta eteläsaksalaiset ja Parlamentti.