Bundestag hyväksyy 500 miljardia euroa ilmastonsuojeluun ja infrastruktuuriin!

Bundestag hyväksyy 500 miljardia euroa ilmastonsuojeluun ja infrastruktuuriin!

Keväällä 2025 Bundestag päätti perustaa uuden erityisrahaston infrastruktuuria ja ilmastoneutraaliutta varten. Liittovaltion hallitus reagoi näin ollen olemassa olevaan investointiruuhkaan ja tarpeeseen modernisoida infrastruktuuria tulevaisuutta varten. Tämän perustana oli perustuslain laajentaminen sisältämään 143h artikla, joka säätelee tällaisen hankkeen perustuslaillisia olosuhteita, kuten WWF raportoi. Erikoisrahaston tavoite on selkeästi määritelty: seuraavan kahdentoista vuoden aikana on tarkoitus sijoittaa yhteensä 500 miljardia euroa.

Summa jakautuu nimenomaan: 100 miljardia euroa on osavaltioiden ja kuntien käytettävissä, 100 miljardia menee ilmasto- ja muutosrahastoon (KTF) ja loput 300 miljardia euroa on suunniteltu liittovaltion lisäohjelmiin ja toimenpiteisiin. Painopiste ei ole pelkästään ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, vaan myös innovaatioiden edistämisessä ja taloudellisen vahvuuden vahvistamisessa.

Ilmaston ja elämän luonnollisten perusteiden suojelu

Erityisrahaston keskeinen osa on ilmastonsuojelun huomioiminen. Peruslain 20 a artikla suojelee elämän luonnollisia perustaa, ilmasto mukaan lukien, mikä velvoittaa liittohallituksen asettamaan vastaavat toimenpiteet etusijalle. Tätä korosti myös liittovaltion perustuslakituomioistuin, joka korosti hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kiireellisyyttä. Näin ollen ilmastonsuojelulaki (KSG) määrittelee päästöpolut edellyttäen, että ilmastonsuojeluohjelma on toimitettava 25.3.2026 mennessä.

Näillä varoilla tuettavan infrastruktuurin on oltava ilmastolähtöistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Vuosittainen 10 miljardin euron allokaatio KTF:lle vuoteen 2035 asti on yksi suunnitelluista toimenpiteistä rakenteellisten alijäämien vähentämiseksi ja kestävien investointien edistämiseksi. Selkeä rajoitus on, että investoinnit eivät saa olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa; tämä estää vanhentuneiden fossiilisten rakenteiden louhinnan.

Konkreettiset toimenpiteet ja resurssien käyttö

Varojen käyttöä ei ole vielä lopullisesti päätetty, sillä CDU/CSU:n ja SPD:n koalitioneuvottelut ovat käynnissä. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, että rahoituksen tarve on suuri eri osa-alueilla, erityisesti liikenteen infrastruktuurissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Deutsche Bahnille kirjattiin erikoisrahastosta 148 miljardia euroa, ja kokonaissijoitustarpeen vuoteen 2034 mennessä arvioidaan olevan 290 miljardia euroa, Taylor Wessingin mukaan.

Olennainen osa suunniteltuja toimenpiteitä on muun muassa energiaa säästävä peruskorjaus, rataverkon edistäminen sekä vesiväylien ja sisävesisatamien laajentaminen. Investointien tulee olla "lisämääräisiä", mikä tarkoittaa, että investointiosuuden liittovaltion budjetissa tulee ylittää 10 % kokonaismenoista ilman erityisrahastoa.

Liittoneuvosto on jo hyväksynyt velkapaketin erityisrahaston perustamiseksi, mikä tarkoittaa myös velkajarrun rajoittamista. Tulevaisuudessa tiettyjä kustannuksia, kuten pelastus- ja pelastuspalvelu- sekä puolustusmenoja, ei enää lasketa velkajarruun. Tämä tarjoaa liittovaltioille mahdollisuuden käyttää 100 miljardia euroa infrastruktuurihankkeisiin.

Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden jatkamiseksi, varojen käytön tehokas valvonta ja arviointi on ratkaisevan tärkeää. WWF arvioi vuotuisen investointitarpeen vuoteen 2030 saakka 50-84 miljardin euron välillä, mikä korostaa tarvetta integroida nämä investoinnit suunnitteluprosessiin paitsi järkevällä, myös oikeudellisesti sitovalla tavalla.

Hallitus on siksi laatinut kokonaisvaltaisen suunnitelman ajan haasteiden voittamiseksi ja samalla merkittävällä panoksella ilmastonsuojeluun. Nähtäväksi jää, miltä täytäntöönpanon yksityiskohdat näyttävät ja minkä suunnan tuleva liittohallitus valitsee.

WWF raportoi erityisrahaston perusnäkökohdista Taylor Wessing tarjoaa yksityiskohtaista tietoa käytöstä ja taloudellisista ehdoista.