DB-lippujen hinnat nousevat räjähdysmäisesti: verorahaa rappeutuneiden raitojen sijaan?

DB-lippujen hinnat nousevat räjähdysmäisesti: verorahaa rappeutuneiden raitojen sijaan?

Deutsche Bahn (DB) on kohdannut matkustajiensa kasvavaa turhautumista jo vuosia. Tämä tyytymättömyys johtuu pääasiassa rautatieliikenteen toistuvista viivästyksistä ja peruutuksista. Pitkään pidettyjen oletusten mukaan ongelmien syynä oli investointien puute. Ifo-instituutin uusi tutkimus on kuitenkin ristiriidassa tämän laajalti vallitsevan näkemyksen kanssa ja osoittaa, että rataverkon kunto on parempi kuin usein esitetään. Erityisesti nousevat lippujen hinnat ovat kritiikin kohteena.

Analyysin tavoitteena on saada selville lippujen hinnankorotusten todellinen syy. Tutkimuksen tekijöiden mukaan viime vuosien hinnankorotukset eivät korreloi vain klassisten kustannustekijöiden kanssa. Vuosina 2011–2024 valtiontuet DB:lle kasvoivat vaikuttavat 300 prosenttia. Vertailun vuoksi rakentamisen volyymi kasvoi tänä aikana vain 21 %. Tämä viittaa yhteensopimattomuuteen ja herättää kysymyksiä näiden varojen käytöstä. Kuluttajaasianajajat huomauttavat, että erityisesti vuonna 2018 oli valtavia hinnankorotuksia, jolloin ilmastonsuojeluun myönnettiin miljardeja rahoitusta. DB perusteli näitä korotuksia usein Ukrainan kriisillä, nousevilla energiakustannuksilla ja väitetyllä ammattitaitoisten työntekijöiden puutteella.

Hallintovika tai infrastruktuuriongelmia?

Tutkimuksen mukaan hinnankorotukset eivät johdu pelkästään poikkeuksellisista olosuhteista. DB:n sisäisten raporttien mukaan rataverkon kunto on kokonaisuudessaan parantunut, mikä kyseenalaistaa syytöksen rappeutuneesta ratasta. Felix Berschin, yksi tutkimuksen tekijöistä, korostaa, että vain 60–70 prosenttia hintojen noususta voidaan selittää pandemiaan liittyvillä tai geopoliittisilla tekijöillä. Tämä herättää epäilyksiä, että DB Groupin lobbaus johti valtion rahoituksen kasvuun.

Tutkimuksen tulosten tukemana liittovaltion tuomioistuin näkee merkkejä DB Groupin tietoisesta strategiasta lisätä valtion investointeja matkustajien kustannuksella ja peitellä omaa tehottomuuttaan. Asiantuntijat vaativatkin DB:n johdon vaihtoa, jotta korjaustöissä ja investoinneissa voidaan varmistaa kiireellisesti tarvittava tehokkuus.

Vaadi tehokkuuden lisäämistä

Rautatieteollisuus tavoittelee kunnianhimoisia 20-25 miljardin euron vuosittaisia ​​investointeja ei-toivotun kehityksen kompensoimiseksi. Tutkimuksen kirjoittaja Berschin kuitenkin varoittaa, että nämä lisäkustannukset voivat "hukata pois" kohonneiden rakennushintojen vuoksi. Hän suosittelee investoimaan olemassa olevaan verkkoon 8-10 miljardia euroa useiden vuosien aikana, jotta uusiutuneiden hintaräjähdysten torjunnan lisäksi DB:n koko potentiaali voidaan kehittää. Siitä huolimatta on huomattava, että kasvavista tuista huolimatta infrastruktuurin ja yhä useampien viivästysten välillä ei ole suoraa yhteyttä. Nykyinen infrastruktuurin taso ei näytä olevan rappeutunut, mutta Berschin vaatii kuitenkin merkittäviä toimenpiteitä ja muutoksia standardien täyttämiseksi.