Saksa jäi taakse: EU-raportti paljastaa koulutuskriisin!
EU:n raportin mukaan Saksan koulutusinvestoinnit ovat keskimääräistä pienemmät. Asiantuntijat vaativat pitkän aikavälin parantamisstrategioita.
Saksa jäi taakse: EU-raportti paljastaa koulutuskriisin!
EU:n nykyinen koulutusinvestointiraportti on herättänyt huolta koulutustutkija Nina Kolleckin keskuudessa. Kolleck ajaa kiireellistä koulutushyökkäystä sen jälkeen, kun analyysi paljasti, että Saksan 9,2 prosenttia julkisista menoista on jäljessä EU:n 9,6 prosentin keskiarvosta. Raportti osoittaa myös, että Saksa investoi vain 4,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan koulutukseen, kun taas Euroopan unionin keskimääräinen arvo on 4,7 prosenttia. EU:n 27 jäsenvaltion joukossa Saksa on vain 23. sijalla.
Viron ja Ruotsin kaltaiset maat käyttävät suurimman osan menoistaan koulutukseen, kun taas Kreikka ja Italia nostavat takaosan. Kolleck syyttää poliittisen ennakoinnin puutetta pysähdyksissä olevasta koulutussektorista, sillä poliittiset johtajat harkitsevat usein vain lyhyen aikavälin ratkaisuja. Hänen mukaansa koulutusala vaatii kuitenkin pitkäjänteisiä investointeja parantaakseen sekä koulutuksen laatua että saatavuutta.
Rakenteelliset haasteet Saksassa
Kolleck korostaa Saksan koulutusmaiseman liittovaltiorakennetta merkittävänä ongelmana. Heidän mielestään keskittäminen tai lisätoimivaltuuksien jakaminen liittohallitukselle voisi saada aikaan positiivisen muutoksen. Hän huomauttaa, että noin 70 prosenttia koulutusmenoista EU-maissa on suunnattu kouluille. Saksan on kiireesti parannettava varhaiskasvatusta ja korkeakoulutusta.
Toinen kriittinen kohta analyysissä on, että yli 50 prosenttia koulutusmenoista Saksassa menee henkilöstökuluihin. Vertailun vuoksi: Ruotsissa on alhaisin osuus henkilöstökuluista, 43 prosenttia, mutta koulutukseen investoidaan 14,5 prosenttia kaikista julkisista menoista. Nämä investoinnit ovat tärkeitä, sillä koulutus nähdään kilpailukyvyn ja innovaation veturina.
OECD:n tutkimus ja painopiste ammatillisessa koulutuksessa
EU-raportin tulosten lisäksi OECD esittelee kattavaa tietoa julkisista ja yksityisistä koulutusmenoista sekä ammatillisesta koulutuksesta vuosittaisessa "Education at a Glance" -tutkimuksessaan. Tänä vuonna tämän tutkimuksen painopiste oli ammatillisessa koulutuksessa, jota pidetään talouskasvun avaimena. 12.9.2023 OECD:n Berliinin keskuksen johtaja Nicola Brandt esitteli saksalaisen näkökulman tutkimukseen.
Digitaaliseen lehdistötilaisuuteen osallistuivat myös liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön parlamentaarinen valtiosihteeri Jens Brandenburg ja opetus- ja kulttuuriministerien konferenssin (KMK) puheenjohtaja Torsten Kühne. Keskustelu tuloksista korosti tarvetta edistää ammatilliseen koulutukseen pääsyä, jotta nuoria voidaan valmistaa paremmin työmarkkinoiden vaatimuksiin.
Nämä kaksi raporttia osoittavat kiireellisen toiminnan tarpeen Saksan koulutusjärjestelmässä. Kolleck ja muut asiantuntijat vaativat lisää pitkän aikavälin investointeja parantaakseen kestävästi koulutusmaisemaa ja tasoittaakseen kasvavaa koulutuskuilua. Vaikka pääsy kouluun ja yliopistokoulutukseen on tärkeä rooli, ammatillisen koulutuksen katsotaan olevan suuri merkitys Saksan pitkän aikavälin taloudellisen kehityksen varmistamisessa.
OECD:n tutkimuksen täydelliset tulokset ovat osoitteessa OECD iLibrary saatavilla. Saksan koulutusjärjestelmän haasteet vaativat välitöntä huomiota ja tukea vahvan ja tietoisen yhteiskunnan luomiseksi.
Lisätietoja koulutusinvestointeja koskevasta EU:n raportista on analyysissä taz.de.