Valtavia infrastruktuuri-investointeja tarvitaan: mihin rahat menevät vuoteen 2050 asti?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Investointien globaaliin infrastruktuuriin on nostettava 64 biljoonaan dollariin vuoteen 2050 mennessä, jotta voidaan vastata tuleviin haasteisiin.

Valtavia infrastruktuuri-investointeja tarvitaan: mihin rahat menevät vuoteen 2050 asti?

Kattavassa analyysissä Aberdeen Investments korostaa maailmanlaajuisten infrastruktuuri-investointien hälyttäviä vaatimuksia. Niiden on siis noussut yhteensä 64 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2050 mennessä, mikä vastaa noin 1,7 prosentin vuosittaisia ​​menoja maailman BKT:sta. Tällainen lisäys on tarpeen, jotta voidaan vastata maailman väestön kasvaviin tarpeisiin sekä ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen asettamiin haasteisiin.

Analyysi, jossa tarkastellaan infrastruktuurin tarpeita 47 maassa, osoittaa, että kehittyvien markkinoiden osuus tarvittavista investoinneista on noin 43 biljoonaa dollaria, kun taas kehittyneiden maiden on tarjottava noin 21 biljoonaa dollaria. Suurin yksittäinen erä on investoinnit maailmanlaajuisiin tieverkkoihin, joita on laajennettava seitsemällä miljoonalla kilometrillä arviolta 28 biljoonaa dollaria.

Haasteita sijoittajille

Suuren valtionvelan, nousevien korkojen ja korkeampien puolustusmenojen vuoksi hallitusten toimintamahdollisuudet ovat yhä rajallisemmat. Tämä tekee yksityisistä sijoittajista välttämättömiä nykyisen rahoitusvajeen kuromiseksi. Aberdeen Investmentsin mukaan energiahuoltosektorista, joka vaatii sähköntuotantokapasiteetin kaksinkertaistamista 8 000 GW:sta yli 21 000 GW:iin vuosisadan puoliväliin mennessä, tulee toiseksi suurin investointialue. Kiinan osuus tästä investoinnista on arviolta 12 biljoonaa dollaria, mikä vastaa lähes viidesosaa maailman kokonaismenoista infrastruktuuriin.

Suurin haaste on kuitenkin edelleen siirtyminen uusiutuvaan energiaan, mikä vaatii lisäinvestointeja lämpökapasiteetin korvaamiseksi. Aberdeenin pääanalyytikko Christopher Segal korostaa listattujen infrastruktuuriyritysten tärkeää roolia, sillä ne nähdään avaintoimijoina investointivajeen kuromisessa. Samalla on huomattava, että sosiaalista infrastruktuuria, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja julkista asumista, ei oteta huomioon tässä analyysissä.

Rajat ylittävä infrastruktuuri Euroopassa

Toinen globaalien infrastruktuuri-investointien näkökohta koskee eurooppalaista ympäristöä liittovaltion talous- ja ilmastonsuojeluministeriö korosti. Eurooppa tarvitsee modernia infrastruktuuria, joka on ratkaisevan tärkeää vihreän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Rajat ylittävän infrastruktuurin laajentaminen ei voi ainoastaan ​​edistää kasvua, vaan myös lisätä työllisyyttä taloudellisesti vähemmän kehittyneillä alueilla. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että tiivis yhteys liikenneverkkoihin ja digitaalisiin infrastruktuureihin on välttämätöntä aluekehityksen kannalta.

Haasteet tällaisten hankkeiden toteuttamisessa ovat kuitenkin huomattavia. Sääntelyerot ja yksityisten sijoittajien vähäinen osallistuminen vaikeuttavat rajat ylittävän infrastruktuurin kehittämistä. Näiden esteiden voittaminen edellyttää toimenpiteitä investointien vahvistamiseksi, mukaan lukien sääntelyesteiden vähentäminen ja hankkeiden suunnittelun ja hyväksymisen nopeuttaminen. Painopiste on muun muassa energiainfrastruktuurissa, sen vahvistamisessa toimitusvarmuuden lisäämiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset infrastruktuuri-investoinnit kohtaavat suuria haasteita, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia. Kasvaviin vaatimuksiin vastaamiseksi tarvitaan yhteistoimintaa, jossa sekä yksityisten että julkisten toimijoiden tulee olla keskeisessä roolissa.