Taloudellinen stressitesti: 100 miljardia Bremenissä, Sachsenissa ja BW:ssä – riski vai mahdollisuus?

Taloudellinen stressitesti: 100 miljardia Bremenissä, Sachsenissa ja BW:ssä – riski vai mahdollisuus?

Osavaltioita koskevien uusien säännösten yhteydessä hyväksyttiin keväällä perustuslakiin muutos, joka mahdollistaa säännöllisen lainan ottamisen uudelleen. Tämä tapahtuu taustalla, että maat voivat saada yhteensä 100 miljardia euroa erityisestä infrastruktuuri- ja ilmastoneutraaliusrahastosta. Toisin kuin liittovaltion hallitus, osavaltioiden ei kuitenkaan tarvitse noudattaa varojen täydentävyyttä koskevia vaatimuksia. Tämä herättää keskustelua asiantuntijoiden, kuten IMK:n Sebastian Dullienin, keskuudessa, joka arvostelee lisärahoitusoikeuden puuttumista.

Pelätään, että ilman selkeitä sääntöjä saatavia varoja voitaisiin käyttää olemassa olevien rakenteiden vakauttamiseksi välttämättömien investointien sijaan. Bremen kärsii erityisesti siitä, että sitä pidetään taloudellisesti heikoimpana liittovaltiona ja se kamppailee suurimman velan kanssa. Jatkossa Bremen saa nostaa uusia lainoja 140 miljoonaa euroa vuosittain, lisäksi 400 miljoonaa euroa saneerausapua. Näistä yksinkertaistuksista huolimatta näiden uusien varojen käyttöä koskevat vaatimukset ovat tiukemmat.

Haasteita liittovaltioissa

Saksi, joka on pitkään tunnettu positiivisesta budjettikuvastaan, kohtaa ongelmia, kuten pulaa opettajista ja huonosta infrastruktuurista. Pääministeri Michael Kretschmerin aikana koulutukseen ja turvallisuuteen investoidaan enemmän rahaa, mutta säästöpaineet painavat edelleen maata. On olemassa riski, että erikoisrahaston 100 miljardia euroa ei käy uusien investointien rahoitukseksi, vaan korvataan omilla kuluillasi.

Baden-Württembergin verokapasiteetti sen sijaan on korkea, mutta sen henkilöstö- ja investointitaakka kasvaa. Odotettu korkojen muutos voi kaksinkertaistaa rahoitustaakan vuoteen 2029 mennessä ja on siksi lisähaaste. IMK:n laskelmien mukaan erityisrahaston 500 miljardia euroa kattaa vain noin kolme neljäsosaa todellisista investointitarpeista.

Varojen käytön mahdollisuudet ja riskit

Liittovaltion 100 miljardia euroa voi olla sekä mahdollisuus että riski kolmelle liittovaltiolle: mahdollisuutta tehdä kiireellisesti tarvittavia investointeja kompensoi vaara, että varoja ei käytetä määrätietoisesti. Valtioiden kohtaamat erilaiset haasteet – Bremenin akuutista peruskorjaustarpeesta Saksin osavaltion rakenteellisiin ongelmiin Baden-Württembergin taloudellisiin paineisiin – osoittavat varojen kohdennetun käytön kiireellisyyden.

Perustuslaki sallii erityisrahastojen perustamisen tiettyihin tarkoituksiin, jotka eivät sisälly liittovaltion talousarvioon eivätkä siten ole velkajarrun alaisia. Liittovaltion tilintarkastusviraston mukaan erityisrahastoja on tällä hetkellä 29, joiden kokonaisvolyymi on noin 869 miljardia euroa. Tunnetuimpia erikoisrahastoja ovat Corona Economic Stability Fund ja Climate and Transformation Fund, jotka tarjoavat yhteensä 211,8 miljardia euroa ilmastoystävällisiin toimenpiteisiin vuosina 2024-2027. Nämä rahastot rahoitetaan muun muassa eurooppalaisesta päästökaupasta ja hiilidioksidin hinnoittelusta saaduilla tuotoilla.

Keskustelu valtioiden erityisrahaston 100 miljardin euron käytöstä jatkuu kireänä ja tulee varmasti olemaan jatkossakin keskeisessä roolissa poliittisessa keskustelussa. Nähtäväksi jää, miten yksittäiset liittovaltiot käyttävät uudet mahdollisuudet ja mitä pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on niiden taloudelliseen tilanteeseen.