Rauhan tulevaisuuden puolesta: DGB varoittaa asehulluudesta Maailman rauhanpäivänä

Rauhan tulevaisuuden puolesta: DGB varoittaa asehulluudesta Maailman rauhanpäivänä

1. syyskuuta 2025, 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, tulee olemaan eniten aseellisia selkkauksia sitten vuoden 1945. Saksan ammattiliittojen keskusliitto (DGB) käyttää tämän päivän Maailman rauhanpäivää juhliakseen mottona "Rauhanpalautuspolitiikan puolesta! Älä koskaan enää sotaa - Saksassa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti!" kiinnittää huomiota tähän huolestuttavaan tilanteeseen. DGB vaatii diplomaattisempia rauhanratkaisuja ja arvostelee kasvavia sotilasmenoja, joilla on vahva vaikutus koulutukseen, sosiaalisiin hankkeisiin ja julkisiin palveluihin.

DGB:n aluejohtaja Halle-Dessau Karsten Priedemann korostaa rauhan ja diplomaattisten ratkaisujen etsimisen kiireellisyyttä. Hän suhtautuu kriittisesti suunnitelmiin nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Priedemann vaatii, että lisämenot eivät saa tulla sosiaalibudjetin, koulutuksen, tutkimuksen tai julkisen infrastruktuurin kustannuksella. Hän vetoaa myös siihen, että Saksan pitäisi olla rauhantekijä, joka edistää aktiivisesti aseistariisuntaa ja tukee diplomaattisia ratkaisuja.

Rauhanpolitiikka avainasemassa konfliktien ratkaisemisessa

Liittovaltion ulkoministeriö korostaa, että kriisien ehkäisy, vakauttaminen ja rauhanrakentaminen ovat keskeisiä osia Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Nämä alueet muodostavat yhdennetyn rauhantoiminnan pilarit, jossa siviili-, sotilas- ja poliisivoimat yhdistetään kokonaisvaltaiseksi strategiaksi. Tavoitteena on ehkäistä tai purkaa väkivaltaisia ​​konflikteja varhaisessa vaiheessa. Lisäksi edistetään vakauttamista väkivallattoman konfliktien ratkaisemiseksi.

Rauhanrakentamisen keskeinen tavoite on estää väkivallan uusiutumista ja tukea legitiimiä toimijoita turvallisuuden ja elämänmahdollisuuksien luomiseksi väkivallasta kärsivillä alueilla asuville ihmisille. Ulkoministeriö toteuttaa lukuisia toimenpiteitä, jotka myös suojaavat Saksan turvallisuutta. Näitä ovat muun muassa rauhanvälitys sekä ääriväkivallan ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

Kansainvälinen yhteistyö ja paikalliset aloitteet

Kansainväliset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja kyberavaruus, vaikuttavat yhä enemmän turvallisuuspolitiikkaan ja konflikteihin. Saksa luottaa kansainväliseen ja monenväliseen yhteistyöhön monimutkaisten kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi. Esimerkki onnistuneesta integroidusta rauhanyhteistyöstä on Ngarannan kylän jälleenrakentaminen Pohjois-Nigeriassa Boko Haramin hyökkäyksen jälkeen vuonna 2015. Paikallisten viranomaisten ja Yhdistyneiden Kansakuntien tuki on auttanut parantamaan turvallisuutta ja mahdollistamaan kotiseudultaan siirtymään joutuneiden kyläläisten palaamisen.

Karsten Priedemann ja DGB korostavat, että koulutus- ja sosiaalihankkeiden tukemista Saksassa ei saa laiminlyödä. On tärkeää, että prioriteetit asetetaan tavalla, joka takaa rauhan ja yhteiskunnallisen vakauden. Tulevaisuuteen suuntautunut rauhasitoumus voi siis onnistua vain yhdistämällä diplomaattiset ratkaisut ja investoinnit sosiaalisiin kysymyksiin.

Tämänpäiväisenä Maailman rauhanpäivänä DGB:n vaatimukset ja ulkoministeriön toimet ovat kiireellinen vetoomus yhteiskuntaan ja politiikkaan rauhanomaisemman maailman puolesta. DGB kehottaa osallistumaan Maailman rauhanpäivän tapahtumiin ja vaatii yhdessä monien muiden järjestöjen kanssa, että rauha on yhteinen tehtävä.

Lisätietoja löytyy DGB:n puolustusmenoja ja koulutusinvestointeja käsitteleviltä sivuilta sekä nettisivuilta Ulkoministeriö, jossa integroitua rauhaan sitoutumista selitetään Saksan ulkopolitiikan näkökulmasta.