Fuest varoittaa: Koalitiota uhkaa romahdus velkaloukun takia!

Fuest varoittaa: Koalitiota uhkaa romahdus velkaloukun takia!

Uutta budjettia valmistellaan parhaillaan Berliinissä, ja Münchenin Ifo-instituutin puheenjohtaja Clemens Fuest ilmaisee huolestuttavan huolensa liittohallituksen suunnitelmista. Fuest arvostelee vuosien 2025-2029 rahoitussuunnittelua "erittäin ongelmalliseksi" ja varoittaa koalitiota uhkaavasta mahdollisesta uhkasta, jos hallitus luottaa laajennettuun velkavaraan ilman tarvittavia rakenneuudistuksia. Hän vaatii, että uudistukset on käynnistettävä, jotta halutut menoleikkaukset todella saavutettaisiin. Analyysissaan hän korostaa, että hallitus jättää huomiotta mahdolliset ongelmat uudessa julkisessa velassa, joka oli tarkoitettu infrastruktuuriin ja puolustukseen, mutta jota voitaisiin nyt käyttää muihin hankkeisiin.

Oppositio oli huomauttanut riskeistä jo ennen velkapaketin hyväksymistä. Hallituksen pelätään rikkovan velkalupauksensa ja keskittyvän välttämättömien uudistusten sijaan jatkossakin velkarahoitettuihin investointeihin. Fuest toteaa, että pääomamenoja leikataan ydinbudjetista ja korvataan uudella velalla, joka on tarkoitettu pelkästään lyhytaikaiseen ratkaisuun ja voi olla haitallista pitkällä aikavälillä.

Vaatii rakenneuudistuksia

Toinen Futestin keskeinen huolenaihe on eläkevakuutuksen modernisointi. Hän varoittaa, että ilman asianmukaisia ​​uudistuksia liittovaltion budjetista maksettavat tuet jatkavat nousuaan. "Ei ole näkyviä poliittisia toimenpiteitä suunniteltujen menoleikkausten toteuttamiseksi", hän arvostelee. Tätä skeptisyyttä tukee huoli siitä, että korkeat sotilasmenot rajoittavat hallituksen taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Tämä voisi rajoittaa merkittävästi infrastruktuuri- ja koulutusinvestointimahdollisuuksia.

Fuest viittaa myös liittohallituksen korkomenojen kasvuun, jonka odotetaan kasvavan nykyisestä noin 30 miljardista eurosta yli 60 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Tällä kehityksellä voi olla negatiivinen vaikutus kokonaisbudjettitilanteeseen. Hän näkee ongelmana myös sen 100 miljardin euron käsittelyn, jonka kuntien on määrä virrata erityisrahastosta. Kriitikot vaativat, että nämä rahat on käytettävä yksinomaan lisäinvestointeihin, eivätkä ne saa kadota valtioiden ja kuntien yleisiin budjetteihin, mikä merkitsisi halutun vaikutuksen menettämistä.

Velalla rahoitettu erityisrahasto

CDU/CSU ja SPD ovat perustaneet velkarahoitteisen infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisrahaston, jonka kokonaisvolyymi on 500 miljardia euroa ja jonka Bundestag ja Bundesrat ovat jo hyväksyneet. Lisäksi on luotu lakisääteiset vaatimukset erityisinfrastruktuurirahaston osuuksien saattamiseksi valtioiden ja kuntien käyttöön. On kuitenkin epäselvää, miten ja käytetäänkö nämä rahat todella kohdennettuihin investointeihin.

Clemens Fuestin varoitussanat ovat selvä merkki poliitikoille siitä, että budjettistrategian perusteellinen uudelleentarkastelu on tarpeen, jotta Saksan taloudellisiin haasteisiin voidaan vastata ilman, että liittoutuman vakaus vaarantuu. Tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia määritettäessä, pystyykö liittohallitus todella toteuttamaan tarvittavat uudistukset.