Vihreät syyttävät Klingbeiliä sanansa rikkomisesta – rahoituskiista kärjistyy!

Vihreät syyttävät Klingbeiliä sanansa rikkomisesta – rahoituskiista kärjistyy!

Vihreät arvostelivat 23.5.2025 jyrkästi valtiovarainministeri Lars Klingbeilin (SPD) ja liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) budjettisuunnitelmia. Puolueen johtaja Felix Banaszak syyttää hallituskoalitiota sanansa rikkomisesta ja budjettihuijauksesta. Hän varoittaa, että ilmasto- ja muutosrahaston (KTF) suunnitellut leikkaukset voivat vaarantaa talouden perustan.

Banaszak korostaa, että vihreiden hyväksyntä 500 miljardin euron lainarahoitteisen infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisbudjetin perustamiselle riippui siitä, että nämä varat sijoitetaan tavanomaisen liittovaltion budjetin lisäksi. Nämä takuut näyttävät nyt kyseenalaisilta, mikä horjuttaa vihreiden luottamusta koalitioon.

Budjettisuunnitelmien kritiikki

Vihreiden huoli ei ole aiheeton. Pelätään, että infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisrahaston varoja voitaisiin käyttää väärin. Banaszak kehottaa hallitusta olemaan luotettava ja uskaltautumaan investoimaan Saksan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Sopimusten mukaan 400 miljardia euroa pitäisi ohjata infrastruktuuriin ja 100 miljardia euroa ilmastoystävälliseen muuttamiseen.

Valtiovarainministeriö pitää kritiikkiä kuitenkin perusteettomana. Se viittaa vuosien 2025 ja 2034 välisenä aikana erityisrahastosta KTF:lle suunnitellun kymmenen miljardin euron vuosittaiseen allokointiin. Asiantuntijat näkevät kuitenkin ongelmia joidenkin menoohjelmien siirtymisessä liittovaltion budjetista KTF:lle, joka kattaa vain pienen osan tarvittavasta rahoituksesta.

Yksityiskohtaiset tiedot erikoisrahastosta

Näiden keskustelujen yhteydessä liittoneuvosto on jo hyväksynyt velkapaketin, joka sisältää muutoksen perustuslakiin (GG). Tämä sopeutus rajoittaa velkajarrua siten, että tiettyjä menoja - mukaan lukien puolustus-, väestö- ja pelastuspalvelu sekä tiedustelupalvelut - ei enää tarvitse ottaa huomioon 1 prosentista bruttokansantuotteesta. Osana tätä perustetaan uusi infrastruktuuri- ja ilmastoneutraaliusrahasto, jonka arvo on 500 miljardia euroa.

Näistä 500 miljardista eurosta 100 miljardia euroa virtaa ilmasto- ja muutosrahastoon ja 100 miljardia euroa on liittovaltioiden käytettävissä. Muutosten toteuttaminen edellyttää kuitenkin liittopäivien perustamislakia. Suunniteltujen investointien tulee myös olla normaalin budjetin hallinnan "lisää", eli investointiosuuden liittovaltion budjetissa tulee ylittää 10 % kokonaismenoista ilman erityisiä varoja.

Varojen erityistä käyttöä ei ole vielä päätetty. Tässä yhteydessä seurataan CDU/CSU:n ja SPD:n välisiä koalitioneuvotteluja. Rahoituskelpoinen infrastruktuuri kattaa useita aloja, mukaan lukien väestö- ja pelastuspalvelu, liikenneinfrastruktuuri, sairaalainvestoinnit, energiainfrastruktuuri, koulutus- ja tiedeinfrastruktuuri sekä digitalisaatio.

Erityisrahaston rahoitustarpeita hakee muun muassa Deutsche Bahn, joka on hakenut 148 miljardia euroa rautatieinfrastruktuuriin. Terveydenhuoltojärjestelmässä haluttu sairaalauudistus voitaisiin myös osittain rahoittaa erityisrahastosta. Investointeja suunnitellaan myös koulujen digitalisointiin sekä koulurakennusten ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Yksityisillä yrityksillä on myös mahdollisuus osallistua tähän erityisrahastoon julkisten sopimusten ja rahoitusohjelmien kautta.

Varojen käytön erityinen suunnittelu riippuu kuitenkin tulevasta liittohallituksesta ja vastaavista parlamentaarisista ryhmistä. Nähtäväksi jää, pystyykö hallitus vastaamaan sekä vihreiden että kansalaisten asettamiin vaatimuksiin ja odotuksiin.

Lisätietoja vihreiden kritiikistä ja tämänhetkisistä budjettisuunnitelmista, ks Digital Daily ja erityisrahaston analyysi Taylor Wessing.