Kauppakriisi: länsimaiset yritykset vetäytyvät Kiinasta!

Kauppakriisi: länsimaiset yritykset vetäytyvät Kiinasta!

Nousevien tullien ja Kiinan ja länsimaiden välisten kaupparistiriitojen yhteydessä monet yritykset ja niiden tulevaisuudennäkymät ovat vaakalaudalla. Tulliin liittyvä kehitys vaikuttaa merkittävästi ulkomaisiin yrityksiin, erityisesti länsimaisiin yrityksiin, jotka ovat tehneet suuria voittoja ja kasvattaneet markkinaosuuttaan Kiinassa. EU on ilmaissut kasvavan huolensa Kiinan taloudellisesta voimasta ja näkee sen uhkana teollisuutensa kilpailukyvylle. Tämä näkyy erityisen selvästi nousevista tariffeista, jotka vaikeuttavat länsimaisten yritysten pääsyä lähtömaihinsa ja rohkaisevat siirtymään vaihtoehtoisille markkinoille.

Kiinasta on tullut ulkomaisten suorien investointien magneetti vuoden 1979 talousuudistusten jälkeen, ja ulkomaisten investointien arvo on nyt vaikuttavat 3,66 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kiinassa on rekisteröity yli 400 000 ulkomaista yritystä, jotka työllistävät yli 50 miljoonaa ihmistä. Tästä positiivisesta tuloksesta huolimatta länsimaisilla yrityksillä on yhä enemmän paineita siirtää tuotantoa ulkomaille uusien tullien ja protektionististen toimenpiteiden vuoksi.

Vetäytyminen ja uudelleen suuntautuminen

Vuonna 2018 keskinäisillä tariffikorotuksilla alkaneella Yhdysvaltojen ja Kiinan välisellä kauppasodalla on kauaskantoisia seurauksia. Yhdysvallat asetti jopa 25 prosentin tullit useille Kiinasta tuleville tuotteille, mikä pakotti Applen kaltaiset yritykset nostamaan tuotantokustannuksiaan ja siirtämään osan niistä kuluttajille. Tämän tilanteen vuoksi monet länsimaiset yritykset suunnittelevat jo tuotantolaitostensa siirtämistä Kiinasta Vietnamiin ja Intiaan. Esimerkiksi Apple lisäsi iPhonen tuotantoa Intiassa 7 % vuonna 2023, ja Nike investoi enemmän Vietnamin ja Indonesian tehtaisiin.

Tämä muutos on linjassa Kiinan Made in China 2025 -strategian kanssa, jonka tavoitteena on tukea paikallisia yrityksiä strategisilla aloilla ja täyttää länsimaisten yritysten vetäytymisen aiheuttamia aukkoja. Länsimaisten yritysten tarve etsiä vaihtoehtoisia ja luotettavia toimitusketjuja Kiinan ulkopuolelta on yhä kiireellisempi. Türkiye on korostettu potentiaalisena paikkana.

Lisähaasteita ja vaaroja

Länsimaisten yritysten haasteisiin kuuluvat kustannusten nousun ja markkinoille pääsyn rajoitusten lisäksi myös toimitusketjun riskit ja immateriaalioikeudet. Monet analyytikot huomauttavat, että täydellinen poistuminen Kiinan markkinoilta on edelleen vaikeaa Kiinan taloudellisen koon ja strategisen merkityksen vuoksi. Geopoliittiset jännitteet edellyttävät siksi joustavia ja riskikeskeisiä strategioita, jotta haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti.

Lisäksi EU määräsi äskettäin ylimääräisiä veroja Kiinasta tuleville sähköajoneuvoille reilun kilpailun varmistamiseksi. Nämä verotoimenpiteet ovat vastaus kiinalaisille yrityksille, jotka saavat tukea, joka antaa niille kilpailuetua Euroopan markkinoilla. Huoli kilpailukyvystä ja Kiinan, USA:n ja Euroopan kireä kauppatilanne nostaa esiin näiden kansainvälisten taloussuhteiden monimutkaisuuden ja viime vuosien aikana syntyneet määrittävät kauppakonfliktit.

Monia toimialoja koskevat merkittävät haasteet – mukaan lukien koneenrakennus, laitostekniikka, sähkötekniikka ja kemikaalit – tekevät selväksi, että vapaakaupan loppu on näköpiirissä. Talousanalyytikoiden mukaan kulutustavaroiden saatavuus voi rajoittua entisestään ja hinnat nousta, mikä painaa koko maailmantaloutta ja luo epävarmuutta.